Lasten tiedeviikolla eläinten persoonallisuustutkimusta ja aamiaismatka maailman ympäri

Jotkut eläinyksilöt tekevät yhteistyötä ihmisen kanssa rohkeammin kuin toiset. Miten eläimen ja ihmisen välistä viestintää ja vuorovaikutusta voitaisiin parantaa? Eläinten kieleen liittyvää tutkimusta pääsee näkemään ja kokemaan ensimmäistä kertaa järjestettävällä Lasten tiedeviikolla Elonkierrossa.

Koiran omistajat tietävät, että kun osoitat sormella ruokakulhoa, niin koira kääntää katseensa kohti kuppia. Muillakin eläimillä on samanlaisia kykyjä. Kyse on tietenkin ihmisen ja eläimen välisestä viestinnästä, vaikka eläin ei käytäkään samaa puhekieltä ihmisen kanssa.

Turun yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tohtorikoulutettava Océane Liehrmann tietää, että omistajan ja eläimen välinen yhteistyö vaikuttaa paljon siihen, miten esimerkiksi tuotantoeläin viestii hyvinvoinnistaan ja miten omistaja osaa eläimen viestejä tulkita.

Turun yliopistossa tutkimusta tekevät Océane Liehrmann ja Veera Riikonen ennakoivat, että ponivarsojen persoonallisuuksien tutkimisesta tulee hauskaa kaikille.

Elonkierrossa järjestettävällä Lasten tiedeviikolla hän kokeilee ensimmäistä kertaa, miten ponit, vuohet ja lampaat reagoivat hänen aiemmin norsujen ja hevosten kanssa käyttämiinsä viestinnällisiin tutkimusharjoitteisiin.

–  Esittelemme lapsille sitä, miten eläimen persoonallisuutta voidaan tutkia. Samalla kerromme, miten eläimen omistajan välinen vuorovaikutus toimii ja miten sen parantaminen edistää kotieläintuotannon tehokkuutta ja turvallisuutta, Océane Liehrmann ja tutkimuksessa avustava maisteriopiskelija Veera Riihonen kertovat.

Eläinten persoonallisuustutkijat ovat paikalla keskiviikkona 8. syyskuuta, muina päivinä paikalla on muita kiinnostavia tutkijoita.

Aamiaisen matkassa ympäri maailman

Mitä söit tänään aamiaiseksi? Yksinkertainen kysymys johdattaa monen tuhannen kilometrin mittaiselle matkalle eri maanosien kautta lähikauppaan ja oman kodin ruokapöytään. Ruoan tuottajien tarinoiden ja aamiaisen alkuperän lisäksi puhutaan pakkauksesta, jossa ruoka kulkee sen valmistajalta kauppaan ja kaupasta aamupalapöytään. Entä mitäpä luulet, kumpi vaikuttaa enemmän ympäristöön, roskikseen heitetty viimeinen, kuivunut leipäpala vaiko muovinen leipäpussi? Aamiaisrastilla näitä aiheita pohditaan joka päivä hiukan eri näkökulmasta.

Ensimmäinen Lasten tiedeviikko Elonkierrossa

Jokioisten Elonkierrossa 8.–11.9.2021 ensimmäistä kertaa järjestettävä Lasten tiedeviikko tarjoilee tuoretta tietoa ruoantuotannosta, maataloudesta sekä ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta käsin kosketeltavassa ja elämyksellisessä muodossa. Luvassa on sekä ohjattua toimintaa että omatoimisia tehtävärasteja pääosin alakoululaisille sekä eskareille.

Elonkierron polun varrelta löytyy alkuperäisrotuisia kanoja, nautoja, lampaita ja vuohia sekä poneja, possuja ja hevosia. Pysyvä näyttely kasvien esittelyruutuineen on myös tutustuttavissa. Puuhaa kaipaava suuntaa hamppulabyrinttiin tai keppareiden maastoesteradalle, sillä myös vapaalle leikille ja riehumiselle on tilaa!

Ohjelma

Ohjatut rastit ovat avoinna pääsääntöisesti ke-pe klo 9-16 (poikkeukset ilmoitettu erikseen):

  • Vesieläimet ja simpukat (joka päivä klo 9-13.30) / Forssan Luontomuseo. Loimijoessa elää monenlaisia vesieliöitä ja simpukoita. Tule katsomaan vesikiikareilla veden alle!
  • Pölyttäjien paratiisi / Pirjo Mutkala, HAMK. Mistä pölytyksessä on kyse? Mihin pölyttäjähyönteisiä tarvitaan? Pölyttäjillä on viime vuosina ollut tukalaa, mutta niitä voidaan auttaa. Elonkierron pölyttäjätilannetta on seurattu tänä kesänä viikoittain, ja puiston monimuotoinen luontoympäristö näyttää olevan varsinainen pölyttäjien paratiisi. Mutta osaatko sinä erottaa kimalaisen, mehiläisen ja ampiaisen toisistaan?
  • Aamiaisen alkuperä / Susanna Rokka & Titta Tapiola, Luke. Mitä söit tänään aamiaiseksi? Yksinkertainen kysymys johdattaa monen tuhannen kilometrin mittaiselle matkalle eri maanosien kautta lähikauppaan ja oman kodin ruokapöytään. Aamiaisen alkuperää pohditaan Lasten tiedeviikon toimintarastilla viiden tutun aamupalatuotteen kautta. Osa tuotteista tulee läheltä: Jokioisilta, Forssasta, Riihimäeltä, Eurasta, Karviasta. Osa sen sijaan on kotoisin Etelä-Amerikasta tai Afrikasta. Aamiaisen alkuperän lisäksi puhutaan pakkauksesta, jossa ruoka kulkee sen valmistajalta kauppaan ja kaupasta aamupalapöytään. Mitäpä luulet, kumpi vaikuttaa enemmän ympäristöön, roskikseen heitetty viimeinen, kuivunut leipäpala vaiko muovinen leipäpussi? Aamiaista pohditaan tiedeviikolla joka päivä hiukan eri näkökulmasta.
  • Juuresten maistelua / Elonkierto, Forssan ammatti-instituutti. Viisi kourallista kuutta eri väriä kasviksia. Niin paljon pitäisi syödä kasviksia päivässä! Mitta soveltuu kätevästi kaikenkokoisille syöjille. Mutta mistä ihmeestä niin paljon värejä löytyy? Elonkierron kasvimaalle on tänä vuonna valittu Suomessa menestyviä kasveja ja höystetty joillakin erikoisuuksilla. Kasvit on valittu siten, että satoa voi korjata koko kasvukauden ajan: ensimmäisenä syötäviksi valmistuvat retiisit, ja viimeiseksi esimerkiksi ruusukaalit, joita voi korjata vielä marraskuussa. Toisaalta Suomen oloissa helposti ja kestävästi varastoitavia kasveja ovat juurekset, ja niissä vasta värejä löytyy! Ravitsemuksen kannalta on valittu ravitsemuksen kannalta monipuolinen vihanneslajisto. Yritäpä arvata, mitä kasviksia tähän kotiin vietävään maistelupussiin on pakattu!
  • Viljalajien tunnistus / Elonkierto; Boreal Kasvinjalostus; Elina Kiviharju, Luke. Mitä eroa on ohralla, vehnällä, rukiilla ja kauralla? Erotatko ne toisistaan, tai tiedätkö, mitä ruokia niistä voi tehdä? Samalla voit tutkia viljan tähkiä suurennuslasilla. Jos olo tuntuu kiireiseltä ja stressaantuneelta, tule kokeilemaan vehnänjyväterapiaa ja härkäpapuhypistelyä.
  • Aurinko ja vesi elämän lähteenä / Lounais-Hämeen Uranus. Ilman aurinkoa ja vettä ei olisi ruokaa, eläimiä, eikä ihmisiäkään. Mitä kaikkea aurinko ja vesi meille tarkoittavat? Entä onkohan muualla maailmankaikkeudessa ruokaa, eläimiä tai edes vettä?
  • Eläinten kieltä ja arkipäivän puuhia / Outi Vesakoski, Turun yliopisto; Marketta Rinne & Anja Yli-Viikari, Luke. Eläimet eivät ihmisten tapaan ilmaise ajatuksiaan puhumalla, mutta ne pystyvät silti tehokkaasti viestimään sekä keskenään että ihmiselle. Kehonkielessä on monia yhtäläisyyksiä ihmisten ja eläinten välillä, mutta on myös eroja. Eläinten kehonkieltä opetellaan tiedepäivillä käytännössä harjoitellen.
  • Hyönteiset ruokana eläimille tai ihmisille (vain ke 8.9. klo 9-16) / Pertti Marnila, Luke.
  • Eläinten persoonallisuutta tutkimassa (vain ke 8.9. klo 9-16) / Océane Liehrmann, Turun yliopisto. Eläimet osaavat yllättäviä asioita – Océane Liehrmann tekee eläinten persoonallisuustutkimusta ja soveltaa sen metodeja Elonkierron poneihin, vuohiin ja lampaisiin. Tutkimuksen tavoitteena on löytää uutta tietoa siitä, miten voidaan parantaa eläimen ja ihmisen vuorovaikutusta ja sitä kautta edistää kotieläintuotannon tehokkuutta ja turvallisuutta.
  • Kakassa kuhisee (vain ke 8.9. klo 9-16) / Jennifer Crawley, Turun yliopisto. Turun yliopiston norsututkijat esittelevät kaikkea loisiin ja kakkaan liittyvää! He näyttävät kuvia eläinten suurimmista ja kauhistuttavimmista loisista, ja osoittavat, kuinka voi löytää matoja lampaiden ja vuohien kakasta mikroskoopin alla käyttämällä vain suolaa ja vettä.
  • Kasvi vs. ötökkä (to-pe 9.-10.9. klo 9-16) / Anne Muola, Turun yliopisto. Monet ötökät eli hyönteiset tykkäävät syödä kasveja, mutta tykkäävätköhän kasvit syödyksi tulemisesta? Mitä seurauksia syödyksi tulemisesta on kasveille? Jos ötökkä uhkaa, soittaako kasvi hätänumeroon vai meneekö se piiloon? Ehei, kasvilla on ihan omat keinot puolustautua kasvinsyöjiä vastaan.

Lisäksi tarjolla on omatoimirasteja, jotka ovat avoinna keskiviikosta lauantaihin klo 6-23

  • Viljelykasvien villit sukulaiset -näyttely: Elonkierrossa on nähtävänä näyttely, jossa kerrotaan viljelykasvien luonnonvaraisista sukulaislajeista (CWR, crop wild relatives). Ne ovat ravinto- ja rehukasveille läheistä sukua olevia luonnonvaraisia kasvilajeja. Niiden tärkeitä ominaisuuksia voidaan tarvita tulevaisuudessa, kun halutaan parantaa viljelykasvilajikkeiden kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja uusiin käyttötarpeisiin. Myös näitä villejä lajeja täytyy suojella. Näyttely on tehty Pohjoismaisessa yhteistyössä ja siinä kerrotaan villeistä sukulaislajeista sekä niiden tärkeydestä, käyttötavoista ja suojelusta.
  • Kummat, kiehtovat lierot: Mitä lierot puuhaavat kaiket päivät maan alla? Onko niillä kovakin kiire? Tällä rastilla voit tutustua lieroihin omin käsin, mutta älä satuta niitä!
  • Maanalaiset, salaiset juuret: Maaperä kuhisee elämää, vaikka emme sitä näe. Itse asiassa maan alla on käynnissä kova kisa: kasvien juuret risteilevät maaperässä ja kilpailevat koko ajan ravinteista ja vedestä. Samalla ne myös sitovat orgaanista hiiltä maaperään, ja mitä paremmin kasvien juuret voivat, sitä paremmin ne tuottavat satoa. Juuret voivat yltää yllättävän syvälle. Vertaa omaa pituuttasi kasvien juuriin ja mieti, kuinka syvälle sinun mittaisesi juuret yltävät?
  • Rakenna oma ruokapyramidi: Mitä tänään syötäisiin? Etsi päivän ruuat eli kokoa pöydälle paloista sinun yhden päivän syömisiäsi kuvaava kokonaisuus ja sijoita palat ruokapyramidiin. Tarkastele pyramidia. Tuliko jossakin lokerossa ahdasta, jäikö johonkin tilaa?
  • Elonkierron tietovisa: vastaa tietovisaan täällä verkkokyselyssä tai tulosta kysymykset tästä mukaasi retkelle Elonkiertoon! Palkinnoksi saat ladata Elonkierron Tietäjät -diplomin.
  • Kasvien ja eläinten elämää lyhyinä videoina (avoinna klo 9-19)

Viljelykasvien villit sukulaiset ovat ruokaturvan selkänoja

Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaislajit ovat ravinto- ja rehukasveille läheistä sukua olevia luonnonvaraisia kasvilajeja. Niistä voi olla apua muutokseen sopeutumisessa – ja toisaalta niitä pitää suojella aktiivisesti.

Niittykukkia siellä, heinää täällä, apilaa tuolla…mutta hetkinen, eiväthän nuo kaikki heinät ja apilat näytäkään samalta! Ja mitä kummaa, Elonkierron kasvimaalla kasvaa ainakin kuutta eri kaalia!

Elonkierrossa on helppoa huomata, miten laaja etenkin nurmikasvien ja apiloiden lajikirjo on. Harvoin tulee kuitenkaan ajateltua, mihin tuota monimuotoisuutta oikeastaan tarvitaan. Emmekö pärjäisi vain muutamalla viljalajikkeella, parilla heinäkasvilla ja yhdellä keräkaalilla? Tällaisia saattaa pohtia Elonkierron satunnainen kävijä.

– Eri kasvilajeja ja niiden eri lajikkeita tarvitaan, jotta kasveista saataisiin satoa eri puolilla Suomea. Ne ovat siis sopeutuneet kasvamaan erilaisissa olosuhteissa, ja niitä on myös jalostettu erilaisiin käyttötarpeisiin, kertoo Kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaattori, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Elina Kiviharju.

No entä sitten luonnossa villinä kasvavat heinät, tai suorastaan rikkaruohot, mihin niitä tarvitaan?

– Nehän ovat oman alansa mestareita, koska niiden täytyy selvitä kuivuudesta, tulvista ja tuholaisista ilman ihmisen apua! Ilmastonmuutoksen edetessä ja maatalouden toimintaympäristön muuttuessa näistä villeistä sukulaisista voi hyvinkin löytyä ominaisuuksia, joiden avulla parannetaan viljelykasvien kykyä sopeutua muuttuviin oloihin. Ne siis varmistavat ruokaturvaa, Elina Kiviharju toteaa.

Arvokas sopeutumiskyky kasvin geeneissä

Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaislajit (CWR, englanniksi crop wild relatives) ovat viljelyyn jalostetuille kasveille läheistä sukua olevia luonnonvaraisia kasvilajeja. Esimerkiksi meillä Pohjolassa heinien ja apiloiden monimuotoisuus on runsasta, ja luonnossamme kasvaa niin vihannesten kuin hedelmä- ja marjakasvien sukulaislajeja.

Äärevät sääilmiöt koettelevat viljelyyn jalostettujen kasvilajien ja -lajikkeiden lisäksi myös luonnonvaraisia lajeja. Lisäksi niitä uhkaa sopivien elinympäristöjen väheneminen. Siksi tätä arvokasta villiä geenivarantoa pitää suojella joko kasveina luonnossa tai siemeninä geenipankissa.

Pohjoismaisen geenivarakeskuksen NordGenin vetämässä hankkeessa on nyt tuotettu siirrettävä näyttely, jossa kerrotaan CWR-lajien tärkeydestä, käyttötavoista ja suojelusta. Näyttely kiertää tänä kesänä viidellä kielellä kaikissa Pohjoismaissa.

Näyttely on nähtävillä Elonkierrossa syksyn ajan.

Suomessa näyttely oli alkukesän esillä Helsingin Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa, josta se tuli loppukesäksi Elonkiertoon.

– Elonkierto tarjoaa erinomaisen kohteen näyttelylle, koska siellä luonnonvaraisten CWR-lajien merkitys ja arvo on helppo kytkeä kasvinviljelyyn.  Elonkierrossa kävijä saa ymmärrystä maataloudelle tärkeistä viljelykasveista ja niiden käytöstä. Viljelykasvilajien lisäksi Elonkierron alueella on nähtävänä monia CWR-lajeja, Elina Kiviharju vinkkaa.

Ensi vuonna näyttely on esillä Oulun Kasvitieteellisessä puutarhassa ja Maarianhaminassa Ahvenanmaalla.

Lisätietoja:

Elina Kiviharju, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi

CWR-lajien suojelusta kertova esite: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/01/viljelykasvien-luonnonvaraiset-sukulaislajit-CWR-esite.pdf

NordGenin CWR-sivusto: https://www.nordgen.org/en/projekts/crop-wild-relatives/

Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman sivusto: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/geenivarat/kasvigeenivarat/

 

Lasten tiedeviikko Elonkierrossa lähestyy!

Lasten tiedeviikko Elonkierrossa 8.-11.9.2021 tuo luonnonvarojen tutkimuksen elämyksellisesti käsien ulottuville. Tiedeviikon ohjelmassa on sekä ohjattua toimintaa että omatoimisia tehtävärasteja eri ikäisille alakoululaisille sekä eskareille. 

OHJELMA (muutokset mahdollisia)

Ohjatut rastit ke-pe klo 9-16

  • Vesieläimet ja simpukat (joka päivä klo 9-13.30) / Forssan Luontomuseo
  • Pölyttäjien paratiisi / Pirjo Mutkala, HAMK
  • Aamiaisen alkuperä / Susanna Rokka, Titta Tapiola, Luke
  • Juuresten maistelua / Elonkierto, FAI
  • Viljalajien tunnistus / Elonkierto, Boreal Kasvinjalostus, Elina Kiviharju, Luke
  • Aurinko ja vesi elämän lähteenä / Lounais-Hämeen Uranus
  • Eläinten arkipäivää / Outi Vesakoski, Turun yliopisto; Marketta Rinne, Luke; Anja Yli-Viikari, Luke
  • Vain ke 8.9. klo 9-16: Hyönteiset ruokana eläimille tai ihmisille / Pertti Marnila, Luke
  • Vain ke 8.9. klo 9-16: Eläinten persoonallisuutta tutkimassa / Océane Liehrmann, Turun yliopisto
  • Vain ke 8.9. klo 9-16: Kakassa kuhisee / Jennifer Crawley, Turun yliopisto
  • To-pe 9.-10.9. klo 9-16: Kasvi vs. ötökkä / Anne Muola, Turun yliopisto

Omatoimirastit, avoinna joka päivä:

Vapaata liikuntaa ja leikkiä, avoinna joka päivä:

  • HayCraft: rakentakaa yhteistyössä oma heinäpaalimaailmanne!
  • Olkipomppis: Hauskanpidolle ei ole ikä- tai painorajoitusta!
  • Kepparirata: kuka kellottaa parhaan ajan? Radan voi juosta lainakepparilla tai ilman.
  • Hamppulabyrintti: uskallatko eksyä?
  • Maatalouskonehippa: tunnista samalla maatalouskoneita
  • Satusilta: Kolme pukkia ja peikko -satuhetki ohjaajan lukemana. Sillalla voi myös näytellä pukkien kipsutusta!
  • Sadutusta ötököistä ja muista kummallisista pikkueläimistä rauhallisessa teltan nurkkauksessa oman ohjaajan johdolla.

Covid19-turvallisuuden takaamiseksi koululaisryhmien tulee varata oma kierrosaika. Lähdöt tapahtuvat 15 minuutin välein omatoimisesti Elonkierron parkkipaikalta osoitteessa Ojaistentie 44, Jokioinen.

Kierroksen voi suunnitella oman ryhmän ikätason mukaisesti. Rasteilla käytettävää aikaa tai Elonkierrossa oleilun aikaa ei ole rajattu, mutta kannattaa huomioida, että jokaiselle toimintarastille voi tulla vain yksi ryhmä kerrallaan. Varaa kierrosaika tästä! Huom! Varaussivulla on näkyvissä ainoastaan vapaana olevat lähtöajat.

Tervetuloa ihmettelemään luontoon, ruokaan ja maatalouteen liittyvää tutkimusta sekä tutustumaan ainutlaatuiseen Elonkierto-puistoon syyspuvussaan! Lue lisää Elonkierto-puistosta täällä!

Lasten tiedeviikon rastien ja toimintapisteiden kartta. Räätälöi oma kierroksesi! Sijainnit ovat viitteellisiä.

Tiedeviikon lisätiedot ja välipalatarjoilujen varaukset Elonkierron Makasiinikahvilaan: niina.pitkanen (at ) elonkierto.fi tai puh. 040 708 7282.

Tiedeviikon huipentaa 11.9. klo 12-17 järjestettävä Elonkorjuutori, jossa on toritapahtuman lisäksi paljon mukavaa oheisohjelmaa. Myös tiedeviikon omatoimirastit ja pieni osa ohjatuista rasteista on avoinna vielä elonkorjuutorin ajan.

 

Elonkierron kasvimaa esittelee ilmaston ja ruuantuotannon muutoksiin sopeutumista käytännössä

Maissi nauttii heinähelteistä, kun taas parsakaalin sisäinen ohjelmointi meni kuumasta keväästä sekaisin. Ilmaston muuttuminen näkyy niin peltoviljelyssä kuin kotitarveviljelyssä, mutta miten siihen voi sopeutua?

Toukokuussa oli ensin lämmintä. Sitten ilma viileni reippaasti noin viikon ajaksi, minkä jälkeen kesä palasi varsin kuumana ja kuivana. Tällainen vaihtelu on kasveille aina hankalaa, mutta Elonkierron kasvimaalla se aiheutti varsinaisen koodivirheen.

– Parsakaali kun on kaksivuotinen kasvi, niin yllättävä viileä kausi tarkoitti sen mielestä sitä, että ennen varsinaista satokautta tulikin talvi. Kun sää sitten lämpeni, kasvi koodasi tilanteen niin, että nyt on vuorossa jo toinen kevät, eli se rupesi kukkimaan, Elonkierron kasvimaan aktiivi, Luken emeritaprofessori Sirpa Kurppa kertoo.

Lisäksi kasvimaalla on taisteltu möhöjuuren, kirppojen ja kaaliperhosen toukkien kanssa. Yksiä on torjuttu viljelykierrolla, toisia houkutuskasveilla ja kolmansia on kipattu Elonkierron kanojen herkuksi.

Yksi kasvi on kuitenkin ylitse muiden – nimittäin maissit kasvavat omiin korkeuksiinsa komeina ja vahvoina.

– Olemme aiemmin kasvattaneet maissia Elonkierron kasvihuoneessa, mutta nyt otimme sen avomaalle, ja se pärjää hyvin. Sen yhteyttämistehokkuus eli hiilidioksidin käyttökyky on aivan toista luokkaa kuin viileämpään ilmastoon sopeutuneiden kasvien, Sirpa Kurppa kertoo.

Käytännön näkökulma muutoksen tekemiseen

Kasvimaalla siis näkee ilmastonmuutoksen seurauksia aivan käytännön tasolla. Kasvimaa on osa Elonkierron ruokapöytä-osiota, jossa havainnollistetaan suomalaisen ruokajärjestelmän käyttämää peltoalaa jokaista suomalaista kohden. Kasvimaan ala vastaa aikuisen suomalaisen kasvisten syöntisuositusta.

Ruokapöydän ja kasvimaan äärellä voi myös pohtia ruuantuotantomme muutostarpeita. Kasviperäisen ravinnon ja kasviperäisten proteiinien lisääminen ruokavalioon on kiistattomasti tarpeen, mutta miten sitä voisi toteuttaa?

Sirpa Kurppa kertoo, että tällä ajatuksella Elonkierron kasvimaalle on valittu Suomessa menestyviä kasveja siten, että satoa voi korjata pitkän ajan kuluessa, ja sato kestää myös varastointia.

– Ensimmäisenä syötäviksi valmistuvat retiisit, ja viimeiseksi ruusukaalit, joita voi korjata vielä marraskuussa. Juurekset puolestaan säilyvät hyvissä olosuhteissa touko-kesäkuulle asti.

Maissia lehmille, apilaa ihmisille?

Kasvimaalla kukoistava maissi puolestaan on kasvi, joka tekee tuloaan myös peltoviljelyyn eli kotieläinten rehuksi. Maissin tuotantoala on Suomessa nyt noin tuhat hehtaaria, kun viljelymaata on käytössä hieman yli miljoona hehtaaria.

– Se, miten suureksi maissin suosio nousee laajemmassa peltoviljelyssä, jää vielä nähtäväksi. Viljelijät ovat kuitenkin kiinnostuneita maissin viljelystä kotieläinten rehuksi etenkin tuotannon riskien hajauttamisen kannalta, kertoo Elonkierron aktiivitoimija, Luken tutkimusprofessori Marketta Rinne.

Maissin lisäksi myös monivuotiset nurmet ovat kiinnostava tutkimuskohde niin ravinnon kuin ruuantuotannon muutosten kannalta.

– Tähän mennessä nurmiheiniä ja nurmipalkokasveja on  hyödynnetty pääasiassa eläinten rehuna. Nyt tutkimme Elonkierrossa kasvavasta kasvimateriaalista, miten meidän olisi mahdollista jalostaa esimerkiksi apilasta ihmiselle soveltuvia tuotteita joko syötäväksi tai vaikkapa pakkauksiin tai muihin materiaaleihin, Marketta Rinne kertoo.

Elonkierto (Ojaistentie 44, Jokioinen) on kaikille avoin ja maksuton luonnonvarojen tutkimuksen esittelypuisto. Elonkierrossa voi oppia, miten ihminen ja luonto toimivat yhdessä ja miten tutkimus siirtyy käytäntöön. Kesäisin puistossa laiduntaa lehmiä, hevosia, lampaita, vuohia ja kanoja. Puisto on avoinna kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin joka päivä klo 6−23.

Elonkierto on perustettu vuonna 1998, ja puiston vetovastuu siirtyi vuonna 2020 Elonkierron ystävät ry:lle. Yhdistys hakee Elonkierron ympärille nyt laajaa toimijajoukkoa ja uudenlaisia kehittämisen tapoja. Tavoitteena on luoda jatkuvuutta Elonkierron toimintaan ja kerätä yhteen toimijoita, joiden avulla toimintaa pidetään yllä. Lue lisää: https://elonkierto.fi/, liity yhdistyksen jäseneksi ja seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa!

Possut palasivat Elonkiertoon!

Elonkierto-puistoa ylläpitävässä Elonkierron Ystävät ry:ssä on paiskittu alkukesän ajan hartiavoimin töitä sen eteen, että yleisön kauan toivomat possut saadaan palaamaan Elonkiertoon. Yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa possuille on nyt rakennettu kahden metrin turvavälillä varustettu ulkoaitaus. Mutta miksi possuilla on turvaväli?

Sikojen ulkonapitokielto on tähän asti pitänyt possut poissa Elonkierrosta, mutta nyt meillä on hyviä uutisia: puistoon saatiin kaksi possua! Maatiaispossu Pipsan tunnistaa luppakorvista, ja yorkshirenpossu Ressulla on puolestaan pystyt korvat. Possut ovat syntyneet toukokuun alussa.

Elonkierron possut asuvat kaksinkertaisen metalliverkkoaitauksen sisällä. Aitaus on tehty Ruokaviraston ohjeiden mukaan, ja sen avulla suojaamme niin Elonkierron possuja kuin koko suomalaista sianlihan tuotantoa afrikkalaisen sikaruton varalta.

Aitauksen ulompi portti suljetaan öisin. Ethän myöskään avaa porttia, jos se on suljettu!

Possujen paluun mahdollistavat Jokioisten Lankatehdas Oy, Hannu Kankaanpää sekä Sisäulko Oy. Elonkierto on myös saanut investointitukea maaseuturahastosta LounaPlussa ry:n kautta.

Tietoa afrikkalaisesta sikarutosta

  • Afrikkalainen sikarutto (ASF) on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti. Se ei tartu ihmiseen, mutta ihminen saattaa tuoda taudin mukanaan esimerkiksi matkatuliaisten mukana.
  • Tautia esiintyy eteläisessä Euroopassa sekä muun muassa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, ja Venäjällä. Tautia ei ole havaittu Suomessa, mutta sen leviäminen Suomeen aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sikatiloille, lihateollisuudelle ja elintarvikkeiden viennille.
  • ASF-tautia aiheuttava virus kestää lämpöä ja happamuutta. Se ei tuhoudu ruuanvalmistuslämpötiloissa ja pystyy leviämään muun muassa savustetun tai ilmakuivatun lihatuotteen mukana. Myöskään pakastus ei tuhoa virusta.
  • Tämän vuoksi sianlihaa sisältävien elintarvikkeiden tuonti niistä EU:n ulkopuolisista maista, joissa afrikkalaista sikaruttoa esiintyy, on kokonaan kielletty. Rajoitukset koskevat myös metsästysmuistoja. Myös ruokajäte voi levittää ASF-virusta ja muita eläintauteja, minkä vuoksi sen käyttö on kielletty sikojen ruokinnassa.
  • Tauti voi päätyä Suomeen myös vaeltavan villisian mukana.

Testaa tietosi jokamiehenoikeuksista Elonkierron rastiradalla

Mielitkö jo mustikkametsään tai kiinnostaisiko villiyrttien keräily, mutta pitäisi tarkistaa, mistä niitä saikaan kerätä?

Jokamiehenoikeudet pohjautuvat suomen lainsäädäntöön ja useaan eri lakiin. Ne mahdollistavat haittaa aiheuttamattoman liikkumisen ja oleskelun metsässä ja luontoalueilla.

Elonkierrossa voit testata tietosi jokamiesoikeuksista Etelä-Hämeen Marttojen MATURA-Maistuvaa ja turvallista maaseudulla -hankkeen tekemällä jokamiesoikeuksien rastiradalla. Rastit perustuvat Suomen Ladun materiaaleihin. MATURA saa rahoitusta Maaseuturahaston Leader-hanke LounaPlussan kautta.

Elonkierto maistuu kesälle Avoimet maatilat -tapahtumassa 10.7.

Voiko ihminen syödä apilaa? Kuinka paljon peltoa tarvitaan yhden ihmisen ruuan tuottamiseen Suomessa? Entä mitä kaikkea eläimet merkitsevät meille ihmisille?

Muun muassa näistä asioista kuulet lisää Elonkierrossa, kun olemme mukana lauantaina 10.7. järjestettävässä Avoimet maatilat – Taste of Häme! -tapahtumassa.

Tule siis katsomaan ja kuulemaan, mitä Elonkierrossa on meneillään tänä kesänä. Elonkierron kuulumisten tietoiskut lauantaina Makasiinilla tasatunnein klo 11–15 ja Kasvimaan tietoiskut puistossa klo 12.30–15.30. Seuraa Facebook-sivuamme, jotta saat tuoreimmat päivitykset muusta toiminnasta!

Elonkierto-puisto on avoinna tapahtuman ajan normaalisti klo 6–23. Makasiinikahvila palvelee lauantaina klo 10–19 sekä sunnuntaina klo 11–17. Kahvilan tuotteiden lisäksi myytävänä on lähiruokatuotteita kotiin vietäväksi.

Tervetuloa viettämään kesän paras retkipäivä Elonkierrossa tutustumassa ruoantuotannon ja maaseudun tutkimukseen!

Kerro kokemuksesi Elonkierrosta!

Mikä Elonkierrossa on ihanaa? Mikä voisi toimia paremmin? Millaista toimintaa toivoisit Elonkiertoon lisää? Vastaa Elonkierron kävijäkyselyyn ja kerro arvokas mielipiteesi!

Elonkierto on Jokioisilla sijaitseva kaikille avoin ja maksuton kotieläinpiha ja esittelypuisto, joka kertoo luonnonvarojen tutkimuksesta. Elonkierrossa voi oppia, miten ihminen ja luonto toimivat yhdessä ja miten tutkimus siirtyy käytäntöön. Kesäisin puistossa laiduntaa Suomen alkuperäisrotuisia lehmiä, lampaita, vuohia, kanoja ja hevosia. Viljelykset ja opastaulut johdattavat peltoviljelyn maailmaan. Myös yrtit ja ketokukat kukoistavat Elonkierrossa, ja luonto on kirjaimellisesti kosketeltavissa.

Elonkierto tarvitsee nyt ympärilleen laajaa toimijajoukkoa sekä uudenlaista jaettua vastuuta. Tavoitteenamme on luoda pysyvyyttä ja jatkuvuutta Elonkierron toimintaan ja kerätä yhteen toimijoita, joiden avulla toimintaa pidetään yllä. Kävijäkyselyllä selvitämme, miten Elonkierto koetaan tällä hetkellä ja millaisia toiveita alueen kehittämiseen kohdistuu. Tulosten avulla Elonkierron aluetta ja palveluita voidaan kehittää entistä enemmän kävijöiden toiveita vastaaviksi. Kävijäkysely on osa Elonkierrosta tehtävää matkailualan opinnäytetyötä. Vastaa kävijäkyselyyn täällä!

Katariina Kauriinoja Elonkierron puistomestariksi

Katariina Kauriinoja aloitti Elonkierron puistomestarina 1.6.2021. Kauriinoja oli miettinyt jo aiemmin, että Elonkierto voisi olla hieno paikka työskennellä ja puistomestarin paikan tullessa auki, oli sen hakeminen Kauriinojalle itsestään selvää. Koska sukujuuria löytyy sekä Ypäjältä että Humppilasta, kokee hän Jokioisten olevan ihanteellinen paikka työpaikalle. Kauriinoja käy töissä Somerolta käsin, josta hän löysi kymmenkunta vuotta sitten itselleen mukavan vanhan tilakeskuksen.

Kauriinoja on toiminut monenlaisissa tehtävissä, kuten projektipäällikkönä Helsingissä rahoitusalalla, mutta on viime vuosina vastannut Someron kaupungin istutusten ja viheralueiden yleisilmeestä.

Puutarhurina hän on kiinnostunut laajasti maaperään ja sen kasvukuntoon liittyvistä asioista ja muita kiinnostuksen kohteita ovat mm. luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, luomuviljely, alkuperäisrodut, kiertotalous ja kierrätys, ekologisuus ja perinnebiotoobit. Harrastusten kautta myös kotieläinten pidosta löytyy Kauriinojalta kokemusta.

Puistomestarin työtehtävinä tulee olemaan niin viljely-, puutarha-, eläintenhoito- ja ylläpitotyöt sekä näiden työnjohto.

Kesäpäivä Elonkierrossa -valokuvauskilpailu avattu!

Palkinnot:

  • Pääpalkintona molemmissa sarjoissa savusaunailta tarjoiluineen Elonkierrossa elokuun 2021 aikana
  • Palkinnot 2-5 ovat tuotepaketteja lähialueen yrittäjiltä
  • Näkyvyyttä Elonkierron viestinnässä (kuvaajan nimen maininta julkaistaessa)

Tulokset julkaistaan Forssan luonnonhistoriallisella museolla järjestettävän kuvanäyttelyn yhteydessä syksyllä 2021. Voittajille ilmoitetaan jo elokuussa.

Säännöt:

  • Kaikkien kuvien tulee olla kuvattuna Elonkierto-puiston alueella kesän 2021 aikana. Kuvien palautus viimeistään 30.7.2021.
  • Kuvien minimikoko 1 MT. Max. 3 kuvaa/osallistuja.
  • Kuvat otetaan joko puhelimella tai kameralla.
  • Kuvaajan nimi ja kuvan otsikko tulee tallentaa kuvan tiedostonimeen. Osallistujalla pitää olla lähettämiinsä kuviin kaikki oikeudet.
  • Mikäli kuvissa esiintyy tunnistettavia henkilöitä, on kuvan ottajalla oltava henkilön suostumus kuvien julkaisemiseen. Mikäli kuvassa esiintyvä henkilö on alle 18-vuotias, on lupaa kysyttävä henkilön huoltajalta.
  • Osallistumalla kilpailuun osallistuja antaa suostumuksen henkilötietojensa käsittelyyn kilpailun yhteydessä.
  • Elonkierron Ystävät ry:llä on käyttöoikeus kuviin omassa viestinnässään. Julkaistaessa kuvaajan nimi mainitaan. Julkaistavista kuvista ei makseta korvausta.

Sarjat:

  • Alle 18-vuotiaat
  • Yli 18-vuotiaat

Näin osallistut:

Lähetä kilpailukuvasi viimeistään 30.7. osoitteeseen: elonkierrossa@gmail.com
Liitä mukaan kuvaajan nimi, yhteystiedot, oma sarjasi sekä kuvan nimi.