Eläimet

Tiput avarassa maailmassa

Elonkierron kasvihuoneen rairuoholautaset ovat muuttaneet tipujen puistoksi. Tiput pääsevät välillä liikkumaan laajemmalla alueella. Vähän aikaa syödään ja riehutaan, ja sit on taas unien aika.
Valokuvaaminen on hankalaa, sillä kohteet ovat salamanopeita TAI ovat sentin päässä kamerasta nokkimassa sitä TAI haluavat itse kuvata (ks. kuvat…)
Kaksi tipuista liikkuu yhdellä jalalla. Hyvin reippaasti. Katselen vielä pari päivää, että alkaako toinen jalka liikkua ollenkaan. Joka tapauksessa niitä on liian vähän ylläpitokannaksi, joten otamme kesäksi vielä muutamia nuorikkoja lisää samaa savitaipaleenkantaa. Kesä tarkoittaa kesäkuun alkua, jolloin nämäkin siirtyvät puistoon!
Maatiaskanojen säilytysohjelmaan liittyvien parvien koon pitäisi olla 10 kanaa. Ohjeena on, että ylläpitäjältä otetaan yli 6-viikkoisia nuorikoita – näin uusi ylläpitäjä tipuajan ongelmilta ja hän myös tietää, kumpaa sukupuolta tipuset ovat. Minä en osaa vieläkään sanoa noista mitään sukupuolista…
Eläimet

Tipusten tilannetiedotus: kanaparantola perustettu

Tipusten tilannetiedotus. Edelleen asutetaan kahta kämppää, sillä 3 pikkuisista on vaivaisia.
Joskus tipusia kuoriutuu vaivaisina. Syynä voi olla väärä lämpö, liian alhainen tai korkea kosteus tai geneettinen häiriö. Yhtenä vuonna minulle kuoriutui 13 tipua, joista 3 oli vaivaisia (mutkaa rangassa tai jalat oudot).
Silloin kaikki vaivaiset olivat silkkikanasekoituksia, mutta terveet olivat monia muita mixejä. Eli myös rotujen välillä taitaa olla eroja siinä, että millä lämpötilalla ja kosteuksilla koneen pitäisi olla.
Puhuimme NordGenin Mervin kanssa maatiaisten ja juuri savitaipaleenkannan mahdollisista erikoisvaatimuksista haudonnan suhteen. Asiasta on vain yksittäisten ylläpitäen kokemusperäistä tietoa ja sitäkin harvakseltaan, sillä yleensä pyritään kanahaudontaan, ja kannan uudet ylläpitäjät ohjataan ottamaan 6-viikkoisia nuorikoita munien hautomisen sijaan mm. vaivaisten ja hankalan tipunhoidon varalta. Tarvitaan tutkimus optimisäätöjen löytämiseksi! Eläinekologi jo innostuu!
Mutta tämänhetkisen tilanteen ratkaisemiseksi eläinekologi ja kielitieteilijä perustivat kanaparantolan ja alkoivat kokeilevat hoidot. Jalkavaivaisia tipuja voidaan auttaa jalat teippaamalla. En ollut tehnyt tätä ennen, mutta onneksi on internet… Ja tadaa – viimeisessä videossa kakkosena syntynyt sammakkojalka pysyy hienosti pystyssä. Operaation jälkeen se alkoi heti syödä.
Eläimet

Viisi tipua kuoriutunut, mutta huoli painaa

5 tipua kuoriutunut! Mutta mutta. Keinoemot ovat huolissaan, sillä vaikka eka tipu oli reipas, ovat nämä 4 uutta tulokasta vähän vaivaisia. Jalat ovat vähän joka suuntaan. Eilen illalla kuoriutunut musta on jo reippaampi, joten toivotaan parasta muillekin. Yleensä eka vuorokausi menee kaikilla levätessä. Hoitona on tällä hetkellä tehostettu ruokinta.
Vielä kolme munaa on hautomakoneessa. Kahdesta ei kuulu mitään, mutta kolmas piippaa. Toivotaan,
että se jaksaa kuoriutua!
Neljä pienintä ovat omassa terraariossaan, sillä vanhin ei voi vastustaa kiusausta nokkia niiden jalkoja. Vanhin on tänään neljän lapsen yhteispäätöksellä nimetty Saveksi! Savitaipaleen Savi siis.
Eläimet

Ensimmäiset tiput ulkona!

Lauataina alkoi tapahtua, ja ensimmäinen pääsiäistipu kuoriutui. Se oli hyvin päämäärätietoinen, ja kuoren rikkomisesta kuoriutumiseen meni vain reipas tunti! Grázyna seurasi ja dokumentoi ohessa olevin kuvin. 

Tipu rikkoo ensin munan kuoreen särön munahampaallaan (joka sittemmin häviää). Ensimmäisen reiän jälkeen tipu lepää, ja jatkaa sitten hommiaan levon jälkeen. Vähitellen se rikkoo kuoren suurinpiirtein puoliksi. Mitään apua kuoriutumisessa ei saa antaa. Jos ihminen alkaa antaa apua, seuraa siitä yleensä tipun kuolema. Kuoriutumiseen kuulukin mennä aikaa, sillä verisuonet alkavat vetäytyä ja tipu ”irrottautuu” munasta ennen ulostuloaan. Jos kuoriutuminen pitkittyy, voi vähän suihkutella suihkupullolla vettä, ettei muna ainakaan kuivu. Kuivuneista kalvoista tipu ei selviä. 

Välillä tipu lepää, mutta välillä se piipittää. Tipu vastaa jo ennen kuoriutumistaan äitinsä piipitykseen, ja myös ihmisen vihellykseen.  Romautan tässä mielikuvanne kuoriutuvista pääsiäistipuista: Puolikkaasta kuoresta EI kurkkaa keltainen, söpö pörröpää, vaan ulostuleva tipu on uitetun, höyhenpeitteisen dinosauruksen näköinen. Jos uskallatte, googlettakaa kuvia geenimutaation vuoksi ilman höyheniä kuoriutuvista tipuista – ja peljätkää.

Tipu kuivattelee kuoriutumisen jälkeen ja lepää hetken. Hautomakoneessa on sille sopiva lämpö. Kohta se kuitenkin siirretään lämpölampun alle. Grázyna on vanha kanankasvattaja, ja hänellä on ”lämpöholvi” tipusille. Kohta se jo alkaa syödä tipunruokaa tai tipuleipää. Tarjolla pitää olla myös kalkkirouhetta ja hiekanjyviä. Linnuillahan ei ole hampaita, vaan ruoka jauhautuu kivispiirassa. Kivispiira tai kivimaha on vahva lihas, jonka sisällä on – kiviä. Niitä lintu saa sisäänsä vain kiviä syömällä, eli tipulle PITÄÄ tarjoilla sopivanrakeista hiekkaa. Eri kokoiset linnut syövät erikokoisia kiviä, ja tipusten kivet ovat ison hiekanjyvän kokoluokkaa. Vettä tipusilla pitää tietenkin olla kanssa.

Seuraava tipu alkoi kuoriutua illalla, ja oletimme sen olevan ulkona ja edellisen kaverina jo ennen yötä. Mutta toisin kävi, ja kakkonen kuoriutui vasta aamulla. Ajattelimme pitää tipuset Grázynalla vielä iltaan ja siirtää sitten isot tänne meille, jossa on valmis terraario odottamassa. Ensimmäinen tipu oli kuitenkin liian virkku kakkosena kuoriutuneeseen verrattuna, ja kiusasi väsynyttä (puoli)sisartaan, joten ensimmäinen tuli nyt yksinään tänne meille. Se on ollut lasten kanssa lattialla piirtämässä tipukuvia ja juomassa meidän kanssa kahvia. Seura kelpaa. Lämpöluolaan teimme sille lampaanvillasta ”ystäviä”, joiden vieressä pötköttää. Lammastipujen lisäämisen jälkeen se lopettikin itkuisen piipittämisensä, ja nukahti pesäänsä. Rankkaa elämää ilman äitiä… Koitamme parhaamme! 

Mutta muissa munissa ei ole näkynyt säröjä vielä ja olemme vähän huolissamme. Tänään ja huomenna pitäisi tulla lisää. Pitäkää peukkuja.

Eläimet

Menoa ja melskettä haudontakoneessa

Jännittäviä aikoja! Elonkierron uusien tipusten pitäisi kuoriutua näillä näppäimillä. 

Kuten aikaisemmin kirjoitin, munat on haettu Savitaipaleen kantaa ylläpitävältä yksityiseltä kanalanpitäjältä Sauvosta. Hänen parvensa kuuluu maatiaiskanojen ylläpito-ohjelmaan, ja sinne Elonkierron kanatkin laitetaan! Luonnonvarakeskus vastaa ylläpito-ohjelmasta Suomessa.

Meidän munat ovat haudontakoneessa, mutta tottakai myös kanan alla tipuja voi hautoa. Munia haudotaan 21 vuorokautta. Noin viikon kohdalla munat voi läpivalaista taskulampulla, ja jos alkio on lähtenyt kehittymään, näkyy alkion silmä tummana pisteenä. Jo muutaman päivän ikäisestä elävästä munasta voi erottaa verisuoniston kehittymisen! Tässä kuvassa on viikon vanha kehittynyt muna, ja videolla näkyy, että menoa ja melskettä on! Haudontakoneen munista 8/12 oli hedelmöittynyt JA lähti kehittymään. 

 

 

Samaan aikaan toisaalla omat kanani ovat talvipaikassaan Paraisilla joutuneet haudontakuumeen valtaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kanalle tulee vahva tarve kykkiä pesässä, lopettaa syöminen ja kakkiminen ja vain lämmittää munia. Kaikilla näin ei käy koskaan, ja usein maatiaiskanojakin pitää lisätä haudottamalla juuri siksi, että kanat eivät jaksa paneutua toimeensa. Toiset rodut ovat kovempia hautomaan kuin toiset. Nyt kanoistani 2 oli ruvennut hautomaan, mutta niiden munissa ei kuitenkaan ollut elämää. Jostain syystä ne eivät olleet hedelmöittyneet. 

Miksi munia ylipäänsä haudotaan koneella? Jos halutaan suurimittaisesti tuottaa saman ikäisiä poikasia, niin konehautominen on järkevää. Näin tuotetaan sekä broilerit että munijakanat. Kotitarvekanaloissa haudontakone mahdollistaa tipujen saamisen silloin, kun niille on sopiva aika. Pääsiäistiput ovat tarpeeksi isoja päästäkseen kesän alussa Elonkierrossa ulos! Kanat taas hautovat silloin, kun hautomakuume iskee. Joku kanaa innostuu perheen perustamisesta kesällä, joku talvella… ihmisen silmin täysin ennustamattomasti.  

Kun ”kuume” iskee, kana lopettaa munimasta. Silti sen pesään voi ilmestyä lisää munia, sillä kanathan munivat samaan pesään! Muut käyvät yleensä munimassa hautojan päälle… Eli yhden kanan alta tulevat tiput ovat oikeasti kenen tahansa parven kanan munimia. Isänä on parven kukko tai joku kukoista. Nämä myöhemmin munitut muna pitää poistaa tai hautova kana eristää muista verkolla, sillä vaikka viikon kuluttua myöhässä pesään tuleva muna alkaa kehittyä, ei se ehdi valmiiksi ennen kuin alkuperäiset munat jo kolmen viikon kohdalla kuoriutuvat. Kana pysyy pesässään vain pari päivää ensimmäisten kuoriutumisten jälkeen, ja hylkää kesken kehitystä olevat munat. Niissä olevat alkiot siis kuolevat kylmään.  

Kanan hautomakuume on kumma asia. Kana vain kököttää pesässään, ja kieltäytyy kaikesta. Kanaa ei voi pitää hautomakuumeisena pitkään, sillä se menee heikkoon kuntoon kieltäytyessään syömästä kuin ihan välttämättömät muruset ja ollessaan liikkumatta. Syömään mennessään se kakkii jätti-ison kakin, nokkii hätäisesti jotain, juo ja kipittää pesäänsä takaisin. Tipujen kuoriutuessa se tietenkin lopettaa paastonsa, mutta jos munat ovat hajonneet tai eivät ole alkaneet kehittyä, niin kana saattaa paastota turhan pitkään. Hautomakuumeen hoitoon on esitetty mitä älyttömämpi ehdotuksia, kuten kanan pepun kastaminen kylmään veteen. Joskus… sanotaanko… vanhan kansan viisaudet voi jättää omaan arvoonsa. Yksi ohje kuitenkin toimii, eikä sisällä kanan ylenmääräistä kylmäkäsittelyä tai muuta – olen ottanut hautomakuumeisen kanalaan muitten läheisyyteen sijoitettuun koiranhäkkiin. Siellä on ollut ruokaa, vettä ja orsi, mutta ei pesätarvikkeita. Kanan eristys pesämahdollisuuksista 2-3 päivän ajan on jostain syystä lopettanut hautomahulluuden. 

Nyt siis odotamme pääsiäistipuja! Toivotaan, että siellä on tarpeeksi kanoja tulossa uuden parven perustamiseksi! 

 

Eläimet

Munat hautomakoneessa – kanaseuranta alkakoon!

Elonkierron eläinosaston kenttäkausi ja Kanaseuranta julistetaan täten avatuksi! Saimme Perniöstä Heikki Karhumäeltä savitaipaleenkannan munia, ja ne on nyt hautomakoneessa.

Savitaipaleenkanta on harvinaisin maatiaiskanamme. Maatiaiskantojen ylläpito on tärkeää, sillä niissä säilyy perinnöllinen monimuotoisuus. Jokaisella maalla on velvollisuus omien geenivarojensa ylläpitoon, ja Suomessa tästä ovat vastuussa Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Käytännössä mainitut organisaatiot ylläpitävät rekisterejä, mutta itse eläimiä ylläpitävät asiaan vihkiytyneet yksityiset ihmiset. (Vinkki: Jos haluat tukea maatiaisrotuja, osta niistä tehtyjä tuotteita. Navetassaan maitorotuja vähemmän lypsävää länsisuomen lehmää pitävä maanviljelijä nimittäin tekee kompromissin tuotoksen ja harrastuneisuuden välillä.)

Miksi geenivaroja pitäisi säilyttää? Isot munintakanalat käyttävät munimiseen jalostettuja kanoja, ja broilerikasvattamot lihasmassan tehokkaaseen tuottoon jalostettuja kanoja. Näissä kanoista geneettistä monimuotoisuutta ei juuri ole, mikä on ollut jalostuksen tarkoituskin. Perimän monipuolisuutta pidetään maatiaisroduissa ”reservissä” paitsi sen itseisarvon takia, myös siksi, että jalostajilla on materiaalia, jota käyttää, jos perinnöllisesti yksipuoliset muna- ja lihakannat osottautuvat herkiksi jollekin uudelle taudille, tai jos kasvatettaviin kantoihin halutaan uusia ominaisuuksia.

Tarkoitus on ilmoittaa nämä Elonkierron kanat osaksi geenivarojen säilytysohjelmaa. Tarkoitus on myös, että ihanat tipuset ilmoittavat Elonkierron kävijöitä jo ennen kesää. Koska korona, emme voi järjestää mitään kokoontumisia tipuja ihailemaan, vaan tuomme ne olohuoneisiinne digitaalisesti. Tipuja haudotaan 21 päivää, eli pääsiäisviikonloppuna alkaa tipuspämmi!

Tapahtumat

Pääsiäispolku ilahduttaa Elonkierrossa

Kevät saapuu vauhdilla Elonkiertoon! Yhdessä paikallisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa Elonkierto on puettu pääsiäisasuun. Luonto on vasta heräämässä, mutta polulla on paljon nähtävää, bongattavia pupuja ja pääsiäismunia, pääsiäisen vieton historiaa, tarinaa perinteistä ja noitakin pyrähti maitolaiturille!

Varustaudu paikoin mutaiseen ja liukkaaseen maastoon ja lähde ilmaiselle koronaturvalliselle pääsiäisvaellukselle! Muista myös laavu mukavana viivähdyspaikkana. Jos halua tehdä tulet, ota omat puut mukaan.

Pääsiäispolku ilahduttaa pääsiäisen pyhien yli, eli keskiviikkoon 7. huhtikuuta saakka.

Yleinen

Töitä tarjolla tiedeviestijälle ja puistomestarille

Elonkierron Ystävät ry rekrytoi tulevalle kesäkaudelle tiedeviestijän ja puistomestarin. Työsuhteet ovat kokopäiväisiä ajalle touko-syyskuu 2021 tai sopimuksen mukaan. Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään toimittamaan sähköpostilla Elonkierron Ystävät ry:n puheenjohtajalle Outi Vesakoskelle (outi.vesakoski@elonkierto.fi) viimeistään 1.4.2021.

Lisätietoja antavat Outi Vesakoski 040 7197042, Marketta Rinne, marketta.rinne@luke.fi / 050 5700811 ja Miia Kuhanen, miia.kuhanen@elonkierto.fi / 050 5474729.

 

Tiedeviestijän tehtäviin kuuluu Elonkierron tiedeviestinnän kokonaisvaltainen kehittäminen ja Elonkierron makasiiniin sijoittuvan opastuskeskuksen toiminnan käynnistäminen kahvilatoimintoineen. Odotamme henkilöltä vähintään AMK-tasoista soveltuvaa tutkintoa, näkemystä luonnonvarojen lukutaidon kehittämisestä ja itseohjautuvuutta.

Tiedeviestijän toimenkuvaan kuuluu Elonkierron sisällöllisen viestin kirkastaminen yhdessä Yhdistyksen taustavoimien kanssa ja monipuolisen asiakaskunnan tavoittaminen eri kanavia käyttäen. Konkreettisia työtehtäviä ovat mm.

  • Makasiinikahvilan toiminnan kehittäminen niin että se osaltaan tukee Elonkieron kokonaiskonseptia
  • Tapahtumien järjestäminen
  • Opastusmateriaalien tuottaminen eri kohderyhmille ja opastuskierrosten vetäminen
  • Somesisältöjen kehittäminen, mm. videoiden tuottaminen
  • Eri tahojen tavoittaminen ja yhteistyökuvioiden luominen / lujittaminen

Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä Elonkierron koordinaattorin ja Elonkierron Ystävät ry:n hallituksen ja muiden vapaaehtoisten kanssa. Työlle on luotu vankka pohja puiston yli 20-vuotisen historian aikaan, joten käytettävissä on runsaasti pohjamateriaaleja.

Työaika on pääsääntöisesti arkisin, mutta työ saattaa sisältää myös viikonloppu- ja iltatöitä esimerkiksi tapahtumien yhteydessä. Osa työajasta on mahdollista tehdä etänä.

 

Puistomestari vastaa puiston viljely-, puutarha-, eläintenhoito- ja ylläpitotöiden työnjohdosta niihin itse osallistuen. Edellytämme maatalous- tai puutarha-alan koulutusta ja kokemusta, vastuullista asennetta ja hyvää organisointikykyä.

Työ sisältää henkilöstön ohjaus-, neuvonta- ja valvontatehtäviä, intensiivistä osallistumista puiston viljelypalstojen, istutusten, erilaisten esittelyruutujen ja -kohteiden hoitotöihin sekä eläinten valvontatöihin. Osaat ottaa kokonaisvastuuta yleisesti puistosta ja olet tarkkaavainen, huomaat mahdolliset epäkohdat ja sinulta löytyy kokemusta niiden hoitamiseen. Huolehdit, että eri kohteet ovat esittelykelpoisia ja koko puiston yleisilme pysyy siistinä. Erilaisten koneiden käyttökokemus katsotaan eduksi.

Olet sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut, maltat ohjata muuta henkilöstöä töihin sekä hektisestä työnkuvasta huolimatta jaksat kohteliaasti vaihtaa aina muutaman sanan puistossa kävijöiden kanssa. Työ edellyttää kykyä hoitaa useampaa asiaa kerrallaan.

Toimimme vasta toista kautta puiston ylläpitotehtävissä, joten voit rohkeasti tuoda esille myös erilaisia kehitysideoita, jotka näkisit toimivaksi puiston töissä. Luovuus ei myöskään ole pahasta ja näppärät ideat puiston eri kohteiden parantamiseksi tai mahdolliset uudet ajatukset toimintaamme ovat tervetulleita. Työ voi osittain sisältää myös erilaisia neuvonta-, opastus- ja kahvion ylläpitoon liittyviä töitä.

Työaika on pääsääntöisesti arkisin, mutta työ saattaa sisältää myös viikonloppu- ja iltatöitä.

Yleinen

Elonkierron tiedekasvatukselle tukea OKM:stä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Elonkierron Ystävät ry:lle 50 000 euron avustuksen Elonkierron tiedepuistotoimintaan. Elonkierrossa onkin Suomen parhaat puitteet havainnoida maa- ja biotalouden eri toimintoja luonnollisessa ympäristössä. Puiston teemat liittyvät mm. ilmaston- ja ruokajärjestelmän muutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, maatalouden ravinnekiertoihin ja kiertotalouteen, eläinten hyvinvointiin ja ihmisten luontosuhteeseen.

Elonkierron Ystävät ry:n puheenjohtaja Outi Vesakoski huokaisee helpotuksesta.

– Puiston vetovastuun siirto Luonnovarakeskukselta yhdistykselle on lähtenyt hyvin käyntiin EU:n LEADER-rahoituksella. OKM:n tuki antaa vinkin siitä, että jatkossa rahoitusta tiede- ja maatalousviestintään voitaisiin saada myös valtiolta. Saatu tuki mahdollistaa Elonkierrolle elintärkeän koordinaattorin työpestin jatkumisen loppuvuoteen. Sillä myös uudistettaneen makasiini ja kahvila opastuskeskukseksi, Vesakoski kertoo.

Korona kirittää uusiin toimintamuotoihin

Korona on kirittänyt myös Elonkiertoa digiloikkaan, mikä mahdollistaa Elonkierron tiedeviestinnän
laajentamisen oman seutukunnan ulkopuolelle ja kokovuotiseksi.
– Tavoitteemme on vakiinnuttaa puiston toiminta tieteen ja kansalaisen välisenä rajapintana ja kehittää tähän erilaisia digitaalisia sisältöjä yhdessä kumppanien kanssa, Vesakoski suunnittelee.

Koronan aiheuttamaista kokoontumisrajoituksista huolimatta puiston toiminta on ollut vilkasta.

– Elonkierron väljissä maisemissa on käynyt selvästi aiempaa enemmän ihmisiä ympäri vuoden, arvioi
puiston koordinaattori Miia Kuhanen, ja muistuttaa Elonkierron hiihtoladuista ja lumirakentamiselle
pyhitetystä ponilaitumesta.

Helmikuun ajan puistoon voi tutustua myös Jokioisten Tietotalolla esillä olevassa valokuvanäyttelyssä.

Tulevan kesän tapahtumien suunnittelua hankaloittaa koronan uhka. Tulossa on kuitenkin sekä kursseja, kerhoja että tapahtumia koronaturvallisesti toteutettuna.

– Lehmät, ponit, lampaat, vuohet ja kanat saapuvat puistoon entiseen tapaan kesäkuun alussa, Kuhanen lupaa.

Ensi kesänä Elonkierrossa pörisee aiempaa enemmän, kun puiston laidalle saadaan mehiläispesiä. Silloin päästään havainnoimaan mesipistiäisten merkitystä ruoantuotannon ja luonnon monimuotoisuuden tukemisessa. Parhaillaan yhdistys selvittää mahdollisuuksia ottaa myös ankkoja ja sikoja.

Yleinen

Tule rakentamaan Elonkierron talvimaailmaa!

Tule mukaan luomaan Elonkiertoon taianomainen talvimaailma!
Elonkiertoon on rakentumassa talvinen talvimaailma parkkipaikan viereiselle laidunlohkolle, jonka toteuttamiseen ihan kaikki voivat osallistua. Valmista jäätiiliä, jäädytä roikkuvia jääkoristeita tai tee vaikkapa perinteinen jäälyhty – tyyli on vapaa ja rajana vain mielikuvitus. Muoteiksi käyvät esimerkiksi maitotölkit, viilipurkit, pakasterasiat ja ämpärit. Jääkoristeiden värjäämiseen sopivat hyvin vesivärit, keittiöstä löytyvät elintarvikkeet (glögi, mustikkamehu, appelsiinimehu..) tai muut myrkyttömät väriaineet. Koristeena voi käyttää vaikkapa kukkia ja havuja. Pakkasten lauhtuessa jäädyttäminen onnistuu myös pakastimessa.
Rohkeimmat heittäytyvät lumihankeen ja jättävät jälkeensä lumienkelin ja ketterimmille on kasattu lumikasa, jossa voi kiipeillä. Ja ehkäpä puistoon rakentuu myös lumiukkonäyttely?
Elonkierron talvimaailmaa pääsee rakentamaan oman aikataulun mukaisesti perjantaista 22.1. alkaen, kunhan suurimmat ennustetut lumisateet ovat ohi.
Tapahtuma on osa LounaPlussan Vipinä-hanketta, jonka rahoitus tulee maaseuturahastosta.