Ajankohtaista

Yleinen

Possut palasivat Elonkiertoon!

Elonkierto-puistoa ylläpitävässä Elonkierron Ystävät ry:ssä on paiskittu alkukesän ajan hartiavoimin töitä sen eteen, että yleisön kauan toivomat possut saadaan palaamaan Elonkiertoon. Yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa possuille on nyt rakennettu kahden metrin turvavälillä varustettu ulkoaitaus. Mutta miksi possuilla on turvaväli?

Sikojen ulkonapitokielto on tähän asti pitänyt possut poissa Elonkierrosta, mutta nyt meillä on hyviä uutisia: puistoon saatiin kaksi possua! Maatiaispossu Pipsan tunnistaa luppakorvista, ja yorkshirenpossu Ressulla on puolestaan pystyt korvat. Possut ovat syntyneet toukokuun alussa.

Elonkierron possut asuvat kaksinkertaisen metalliverkkoaitauksen sisällä. Aitaus on tehty Ruokaviraston ohjeiden mukaan, ja sen avulla suojaamme niin Elonkierron possuja kuin koko suomalaista sianlihan tuotantoa afrikkalaisen sikaruton varalta.

Aitauksen ulompi portti suljetaan öisin. Ethän myöskään avaa porttia, jos se on suljettu!

Possujen paluun mahdollistavat Jokioisten Lankatehdas Oy, Hannu Kankaanpää sekä Sisäulko Oy. Elonkierto on myös saanut investointitukea maaseuturahastosta LounaPlussa ry:n kautta.

Tietoa afrikkalaisesta sikarutosta

  • Afrikkalainen sikarutto (ASF) on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti. Se ei tartu ihmiseen, mutta ihminen saattaa tuoda taudin mukanaan esimerkiksi matkatuliaisten mukana.
  • Tautia esiintyy eteläisessä Euroopassa sekä muun muassa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, ja Venäjällä. Tautia ei ole havaittu Suomessa, mutta sen leviäminen Suomeen aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sikatiloille, lihateollisuudelle ja elintarvikkeiden viennille.
  • ASF-tautia aiheuttava virus kestää lämpöä ja happamuutta. Se ei tuhoudu ruuanvalmistuslämpötiloissa ja pystyy leviämään muun muassa savustetun tai ilmakuivatun lihatuotteen mukana. Myöskään pakastus ei tuhoa virusta.
  • Tämän vuoksi sianlihaa sisältävien elintarvikkeiden tuonti niistä EU:n ulkopuolisista maista, joissa afrikkalaista sikaruttoa esiintyy, on kokonaan kielletty. Rajoitukset koskevat myös metsästysmuistoja. Myös ruokajäte voi levittää ASF-virusta ja muita eläintauteja, minkä vuoksi sen käyttö on kielletty sikojen ruokinnassa.
  • Tauti voi päätyä Suomeen myös vaeltavan villisian mukana.
Tapahtumat

Testaa tietosi jokamiehenoikeuksista Elonkierron rastiradalla

Mielitkö jo mustikkametsään tai kiinnostaisiko villiyrttien keräily, mutta pitäisi tarkistaa, mistä niitä saikaan kerätä?

Jokamiehenoikeudet pohjautuvat suomen lainsäädäntöön ja useaan eri lakiin. Ne mahdollistavat haittaa aiheuttamattoman liikkumisen ja oleskelun metsässä ja luontoalueilla.

Elonkierrossa voit testata tietosi jokamiesoikeuksista Etelä-Hämeen Marttojen MATURA-Maistuvaa ja turvallista maaseudulla -hankkeen tekemällä jokamiesoikeuksien rastiradalla. Rastit perustuvat Suomen Ladun materiaaleihin. MATURA saa rahoitusta Maaseuturahaston Leader-hanke LounaPlussan kautta.

Tapahtumat

Elonkierto maistuu kesälle Avoimet maatilat -tapahtumassa 10.7.

Voiko ihminen syödä apilaa? Kuinka paljon peltoa tarvitaan yhden ihmisen ruuan tuottamiseen Suomessa? Entä mitä kaikkea eläimet merkitsevät meille ihmisille?

Muun muassa näistä asioista kuulet lisää Elonkierrossa, kun olemme mukana lauantaina 10.7. järjestettävässä Avoimet maatilat – Taste of Häme! -tapahtumassa.

Tule siis katsomaan ja kuulemaan, mitä Elonkierrossa on meneillään tänä kesänä. Elonkierron kuulumisten tietoiskut lauantaina Makasiinilla tasatunnein klo 11–15 ja Kasvimaan tietoiskut puistossa klo 12.30–15.30. Seuraa Facebook-sivuamme, jotta saat tuoreimmat päivitykset muusta toiminnasta!

Elonkierto-puisto on avoinna tapahtuman ajan normaalisti klo 6–23. Makasiinikahvila palvelee lauantaina klo 10–19 sekä sunnuntaina klo 11–17. Kahvilan tuotteiden lisäksi myytävänä on lähiruokatuotteita kotiin vietäväksi.

Tervetuloa viettämään kesän paras retkipäivä Elonkierrossa tutustumassa ruoantuotannon ja maaseudun tutkimukseen!

Tapahtumat

Bongaa Elonkierrossa aurinkorasteja!

Lähde bongaamaan aurinkoja eli Jokioisten nuorisotoimen kesärasteja Elonkierron reitin varrelta! Jokaisesta auringosta löydät pienen tehtävän tai tietoiskun. Rastit ovat suoritettavissa sunnuntaihin 27.6. asti.

Aurinkorastien suunnittelu ja toteutus: Jokioisten kunnan vapaa-aikatoimen kesätyöntekijät

 

Yleinen

Kerro kokemuksesi Elonkierrosta!

Mikä Elonkierrossa on ihanaa? Mikä voisi toimia paremmin? Millaista toimintaa toivoisit Elonkiertoon lisää? Vastaa Elonkierron kävijäkyselyyn ja kerro arvokas mielipiteesi!

Elonkierto on Jokioisilla sijaitseva kaikille avoin ja maksuton kotieläinpiha ja esittelypuisto, joka kertoo luonnonvarojen tutkimuksesta. Elonkierrossa voi oppia, miten ihminen ja luonto toimivat yhdessä ja miten tutkimus siirtyy käytäntöön. Kesäisin puistossa laiduntaa Suomen alkuperäisrotuisia lehmiä, lampaita, vuohia, kanoja ja hevosia. Viljelykset ja opastaulut johdattavat peltoviljelyn maailmaan. Myös yrtit ja ketokukat kukoistavat Elonkierrossa, ja luonto on kirjaimellisesti kosketeltavissa.

Elonkierto tarvitsee nyt ympärilleen laajaa toimijajoukkoa sekä uudenlaista jaettua vastuuta. Tavoitteenamme on luoda pysyvyyttä ja jatkuvuutta Elonkierron toimintaan ja kerätä yhteen toimijoita, joiden avulla toimintaa pidetään yllä. Kävijäkyselyllä selvitämme, miten Elonkierto koetaan tällä hetkellä ja millaisia toiveita alueen kehittämiseen kohdistuu. Tulosten avulla Elonkierron aluetta ja palveluita voidaan kehittää entistä enemmän kävijöiden toiveita vastaaviksi. Kävijäkysely on osa Elonkierrosta tehtävää matkailualan opinnäytetyötä. Vastaa kävijäkyselyyn täällä!

Tapahtumat

Lasten luontokerho 30.6. – 28.7.2021

MLL:n luontokerho järjestetään jälleen kesällä 2021! Kerhot järjestetään keskiviikkoisin 30.6., 7.7., 14.7., 21.7. ja 28.7. klo 18:00 – 19:30. Kokoontuminen ja ryhmiin jakautuminen Elonkierron makasiinilla klo 17:40 alkaen. Osallistujat jaetaan kerhon ajaksi kolmeen ryhmään.

Kerho on suunnattu noin 5-10-vuotiaille. Nuoremmat lapset voivat osallistua kerhoon ja huoltajan kanssa. Ennakkoilmoittautumisia ei tarvita ja voit osallistua omien aikataulujesi mukaan vaikka vain yhteenkin kertaan!

Yleinen

Katariina Kauriinoja Elonkierron puistomestariksi

Katariina Kauriinoja aloitti Elonkierron puistomestarina 1.6.2021. Kauriinoja oli miettinyt jo aiemmin, että Elonkierto voisi olla hieno paikka työskennellä ja puistomestarin paikan tullessa auki, oli sen hakeminen Kauriinojalle itsestään selvää. Koska sukujuuria löytyy sekä Ypäjältä että Humppilasta, kokee hän Jokioisten olevan ihanteellinen paikka työpaikalle. Kauriinoja käy töissä Somerolta käsin, josta hän löysi kymmenkunta vuotta sitten itselleen mukavan vanhan tilakeskuksen.

Kauriinoja on toiminut monenlaisissa tehtävissä, kuten projektipäällikkönä Helsingissä rahoitusalalla, mutta on viime vuosina vastannut Someron kaupungin istutusten ja viheralueiden yleisilmeestä.

Puutarhurina hän on kiinnostunut laajasti maaperään ja sen kasvukuntoon liittyvistä asioista ja muita kiinnostuksen kohteita ovat mm. luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, luomuviljely, alkuperäisrodut, kiertotalous ja kierrätys, ekologisuus ja perinnebiotoobit. Harrastusten kautta myös kotieläinten pidosta löytyy Kauriinojalta kokemusta.

Puistomestarin työtehtävinä tulee olemaan niin viljely-, puutarha-, eläintenhoito- ja ylläpitotyöt sekä näiden työnjohto.

Eläimet

Itäsuomenkarjan tilanne vakaa, länsisuomenkarja huolestuttavasti harvinaistumassa

 

Teksti: Mervi Honkatukia / NordGen kotieläinsektorin johtaja

Meillä on onni vaalia edelleen kolmea alkuperäistä suomenkarjarotua. Itäsuomen-, länsisuomen- ja pohjoissuomenkarjarodut määritellään YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mittapuulla uhanalaisiksi. Uhanalaisuusarviossa tarkkaillaan lisääntymisikäisiä naaraita eli lehmiä. Suomenkarjan lehmiä on jäljellä noin 3800. Roduista on harvinaisin pohjoissuomenkarja eli lapinlehmä, jonka lukumäärä jää alle 900.

Punakylkinen Sara on 10 kuukauden ikäinen kyyttöhieho eli itäsuomenkarjan yksilö. Itäsuomenkarjaa kutsutaan yleisesti myös kyytöksi, vaikka alunperin se on tarkoittanut naudan punakylkistä ja valkoselkäistä värityyppiä. Saran edustama itäsuomenkarja on löytänyt oman lokeronsa perinnelaidunnuksessa hyvien emo-omaisuuksiensa, luonteensa ja ketteryytensä ansiosta. Itäsuomenkarja on kasvussa ja siitä on tullut yleisin suomenkarjarotumme. Aikuisena Saran odotetaan lypsävän keskimäärin 4100 kg vuodessa.

Kokoruskea Salvia on 9 kuukauden ikäinen länsisuomenkarjahieho. Salvian odotettu tuotostaso aikuisena on kutakuinkin 7600 kg vuodessa. Länsisuomenkarja on profiloitunut erityisesti lypsyrotuna ja ihan äskettäin julkaistujen tutkimustulosten perusteella länsisuomenkarjan maidosta löytyy hyviä ominaisuuksia, joita voitaisiin hyödyntää mm. terveystuotteissa.

Kuvassa Salvia, 9 kuukauden ikäinen länsisuomenkarjahieho.

Arkeologisten kaivausten ruukun paloista löytyneet maitorasvajäämät kertovat, että lypsäviä kotieläimiä on pidetty Suomessa jo noin viisi tuhatta vuotta. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, oliko maito peräisin lehmästä, lampaasta vai vuohesta. Tiedetään, että suomalaisten nautarotujemme sukujuuret ulottuvat nautoihin, jotka tulivat maahamme emigranttien mukana kolme-neljätuhatta vuotta sitten Baltian kautta. Sen jälkeen suomenkarjan esivanhempien sadat sukupolvet ovat joutuneet selviytymään nykymittapuun mukaan hyvin karuissa olosuhteissa vaatimattomalla hoidolla. Vain sitkeämmät selviytyivät ja sopeutuivat paikalliseen ilmastoon ja ravintoon. Näistä paikallisista maatiaiskannoista muotoitui suomenkarjarotumme.

Varhaisia kotieläimiämme pidettiin ensisijaisesti lihan, nahkojen ja sarvien takia. Eläinten monipuolisempi hyödyntäminen opittiin myöhemmin. Karjatalouden kehitys vauhdittui, kun käyttötarkoitus ei  vaatinut eläinten teurastamiseta. Yksi aikansa tärkein naudan kasvattamisen syy oli peltojen tarvitsema lannoitus. Lannalla käytiin jopa kauppaa. Myöhemmin toiseksi tärkeäksi hyödykkeeksi nousi voi, jolla jopa maksettiin veroja. Suomenkarjojen virallinen synty ajoittuu 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun, kun kaikille kolmelle suomenkarjarodulle perustettiin rotuyhdistykset, jotka ylläpitivät puhdasjalostuksen vaatimaa kantakirjarekisteriä.

Synkät ja vaikeat vaiheet eivät rajoitu pelkästään kaukaiseen menneisyyteen, sillä toinen maailmansota koitteli erityisesti kahta kolmesta suomenkarjaroduistamme. Karjalan evakot pelastivat itäsuomenkarjan rippeet uusille asuinsijoilleen ympäri Suomea. Ruotsi osallistui lapinlehmäpopulaation pelastusoperaatioon Lapinsodan aikana. Molemmat evakuoinnit aiheuttivat mittavia menetyksiä karjojen lukumäärään. Esimerkiksi pohjoissuomenkarjan sonnit eivät koskaan palanneet takaisin evakuointimatkaltaan ja kotiin palaavien lehmien määräkin oli huomattavasti vaatimattomampi kuin matkalle lähteineen joukon. Sotaan päättyi myös yleisesti suomenkarjarotujen kulta-aika valtarotuna. Rotuyhdistykset sulautettiin yhteen ja lehmiä risteytettiin tuontirotuihin, jotka nopeasti syrjättivät suomenkarjan 1960-luvulle tultaessa.

1970-ja 1980-luvuilla havahduttiin siihen, että sekä itäsuomenkarja että pohjoissuomenkarja olivat sukupuuton partaalla. Molempien rotujen lehmien lukumäärä oli painunut alle viidenkymmenen, lapinlehmiä oli jäljellä vain parisenkymmentä. Lapinlehmän ahdinkoa lisäsi keinosiemennyssonnien puuttuminen. Sitkeät eläintenpitäjien ja valveutuneiden viranomaisten viimehetken toimet säästivät itä- ja pohjoissuomenkarjan lopulliselta sukupuutolta. Sukupuutolta pelastuminen yhdessä rotuyhdistysten perustamisen ja sodan koettelemusten ohella muodostuivat suomenkarjan tärkeimmiksi käännekohdaksi. Itä- ja pohjoissuomenkarjan tilanne näyttää tällä hetkellä vakaalta – itäsuomenkarjan suosio perinnelaiduntajina lisää suosiotaan vuosi vuodelta. Sen sijaan länsisuomenkarjan tilanne on tällä hetkellä huolestuttava, sillä niiden lukumäärä jatkaa laskuaan.

Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälistä biodiversiteettisopimusta biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Sopimus koskee osaltaan myös kotieläinten geenivarojen säilyttämistä. Geenivarojen suojelutyö toteutetaan kansallisten geenivaraohjelmien kautta. Geenivaraohjelmien tavoitteena on erityisesti säilyttää alkuperäisrotumme ja niiden geenivarat sekä kannustaa kotimaisten kotieläinrotujen kestävään käyttöön. Kestävään käyttöön kuuluu ympäristön, nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeiden sekä taloudellisten seikkojen huomioiminen. Suojeluarvon lisäksi alkuperäisroduille voidaan määrittää taloudellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurihistoriallinen merkityksensä. Eläimemme ovat muovanneet ruokakulttuuriamme ja kuuluneet kiinteästi perinteiseen maaseudun kulttuurimaisemaan.

 

Tapahtumat

Kesän 2021 leirit 6-12-vuotiaille

HUOM! Ilmoittautuminen päättynyt.

Jos olet 6-12-vuotias ja haluat pelailla, ulkoilla ja tutkia luontoa, niin olet juuri etsimämme leiriläinen.

Ajankohdat:
Leiri 1.
14.5. klo 9-16
Leiri 2.
14.-15.6. klo 9-16
Leiri 3.
28.-30.6. klo 9-16

Leirille osallistuminen maksutonta ja paikat täytetään osallistumisjärjestyksessä. Leirillä nautitaan omat eväät.

Leirien järjestäjänä Etelä-Hämeen Martat ry yhdessä Jokioisten kunnan nuorisotoimen sekä Jokioisten Marttayhdistyksen ja Elonkierron ystävät ry:n kanssa.

Tapahtumat

Aurinkomuskari Elonkierrossa kesäkuussa

Elonkierrossa järjestetään kesäkuussa neljänä keskiviikkona luonto- ja eläinaiheinen Aurinkomuskari! Ennakkoilmoittautumista ei vaadita.

Kokoontumisajat: (klo 10.00-10.30)
Ke 2.6.
Ke 9.6.
Ke 16.6.
Ke 23.6.

Muskari järjestetään poutasäällä auringon alla, ja sateen sattuessa Makasiinissa.
Ohjelmassa on luonto- ja eläinaiheisia lauluja ja laululeikkejä alle kouluikäisille,
mutta muskari sopii myös koko perheelle! Muskariin tullaan aikuisen kanssa.

Vetäjänä Katja Karisukki / Musakat