Elonkierron kasvimaa esittelee ilmaston ja ruuantuotannon muutoksiin sopeutumista käytännössä

Maissi nauttii heinähelteistä, kun taas parsakaalin sisäinen ohjelmointi meni kuumasta keväästä sekaisin. Ilmaston muuttuminen näkyy niin peltoviljelyssä kuin kotitarveviljelyssä, mutta miten siihen voi sopeutua?

Toukokuussa oli ensin lämmintä. Sitten ilma viileni reippaasti noin viikon ajaksi, minkä jälkeen kesä palasi varsin kuumana ja kuivana. Tällainen vaihtelu on kasveille aina hankalaa, mutta Elonkierron kasvimaalla se aiheutti varsinaisen koodivirheen.

– Parsakaali kun on kaksivuotinen kasvi, niin yllättävä viileä kausi tarkoitti sen mielestä sitä, että ennen varsinaista satokautta tulikin talvi. Kun sää sitten lämpeni, kasvi koodasi tilanteen niin, että nyt on vuorossa jo toinen kevät, eli se rupesi kukkimaan, Elonkierron kasvimaan aktiivi, Luken emeritaprofessori Sirpa Kurppa kertoo.

Lisäksi kasvimaalla on taisteltu möhöjuuren, kirppojen ja kaaliperhosen toukkien kanssa. Yksiä on torjuttu viljelykierrolla, toisia houkutuskasveilla ja kolmansia on kipattu Elonkierron kanojen herkuksi.

Yksi kasvi on kuitenkin ylitse muiden – nimittäin maissit kasvavat omiin korkeuksiinsa komeina ja vahvoina.

– Olemme aiemmin kasvattaneet maissia Elonkierron kasvihuoneessa, mutta nyt otimme sen avomaalle, ja se pärjää hyvin. Sen yhteyttämistehokkuus eli hiilidioksidin käyttökyky on aivan toista luokkaa kuin viileämpään ilmastoon sopeutuneiden kasvien, Sirpa Kurppa kertoo.

Käytännön näkökulma muutoksen tekemiseen

Kasvimaalla siis näkee ilmastonmuutoksen seurauksia aivan käytännön tasolla. Kasvimaa on osa Elonkierron ruokapöytä-osiota, jossa havainnollistetaan suomalaisen ruokajärjestelmän käyttämää peltoalaa jokaista suomalaista kohden. Kasvimaan ala vastaa aikuisen suomalaisen kasvisten syöntisuositusta.

Ruokapöydän ja kasvimaan äärellä voi myös pohtia ruuantuotantomme muutostarpeita. Kasviperäisen ravinnon ja kasviperäisten proteiinien lisääminen ruokavalioon on kiistattomasti tarpeen, mutta miten sitä voisi toteuttaa?

Sirpa Kurppa kertoo, että tällä ajatuksella Elonkierron kasvimaalle on valittu Suomessa menestyviä kasveja siten, että satoa voi korjata pitkän ajan kuluessa, ja sato kestää myös varastointia.

– Ensimmäisenä syötäviksi valmistuvat retiisit, ja viimeiseksi ruusukaalit, joita voi korjata vielä marraskuussa. Juurekset puolestaan säilyvät hyvissä olosuhteissa touko-kesäkuulle asti.

Maissia lehmille, apilaa ihmisille?

Kasvimaalla kukoistava maissi puolestaan on kasvi, joka tekee tuloaan myös peltoviljelyyn eli kotieläinten rehuksi. Maissin tuotantoala on Suomessa nyt noin tuhat hehtaaria, kun viljelymaata on käytössä hieman yli miljoona hehtaaria.

– Se, miten suureksi maissin suosio nousee laajemmassa peltoviljelyssä, jää vielä nähtäväksi. Viljelijät ovat kuitenkin kiinnostuneita maissin viljelystä kotieläinten rehuksi etenkin tuotannon riskien hajauttamisen kannalta, kertoo Elonkierron aktiivitoimija, Luken tutkimusprofessori Marketta Rinne.

Maissin lisäksi myös monivuotiset nurmet ovat kiinnostava tutkimuskohde niin ravinnon kuin ruuantuotannon muutosten kannalta.

– Tähän mennessä nurmiheiniä ja nurmipalkokasveja on  hyödynnetty pääasiassa eläinten rehuna. Nyt tutkimme Elonkierrossa kasvavasta kasvimateriaalista, miten meidän olisi mahdollista jalostaa esimerkiksi apilasta ihmiselle soveltuvia tuotteita joko syötäväksi tai vaikkapa pakkauksiin tai muihin materiaaleihin, Marketta Rinne kertoo.

Elonkierto (Ojaistentie 44, Jokioinen) on kaikille avoin ja maksuton luonnonvarojen tutkimuksen esittelypuisto. Elonkierrossa voi oppia, miten ihminen ja luonto toimivat yhdessä ja miten tutkimus siirtyy käytäntöön. Kesäisin puistossa laiduntaa lehmiä, hevosia, lampaita, vuohia ja kanoja. Puisto on avoinna kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin joka päivä klo 6−23.

Elonkierto on perustettu vuonna 1998, ja puiston vetovastuu siirtyi vuonna 2020 Elonkierron ystävät ry:lle. Yhdistys hakee Elonkierron ympärille nyt laajaa toimijajoukkoa ja uudenlaisia kehittämisen tapoja. Tavoitteena on luoda jatkuvuutta Elonkierron toimintaan ja kerätä yhteen toimijoita, joiden avulla toimintaa pidetään yllä. Lue lisää: https://elonkierto.fi/, liity yhdistyksen jäseneksi ja seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa!