Mikä on Elonkierto?

Mikä on Elonkierto?

Elonkierto on Jokioisilla sijaitseva kaikille avoin ja maksuton luonnonvarojen tutkimuksen esittelypuisto. Elonkierrossa voi oppia, miten ihminen ja luonto toimivat yhdessä ja miten tutkimus siirtyy käytäntöön. Kesäisin puistossa laiduntaa lehmiä, hevosia, lampaita, vuohia ja kanoja.

Lue lisääTutustu alueeseen

Tapahtumat

  • Lasten tiedeviikolla eläinten persoonallisuustutkimusta ja aamiaismatka maailman ympäri

    Jotkut eläinyksilöt tekevät yhteistyötä ihmisen kanssa rohkeammin kuin toiset. Miten eläimen ja ihmisen välistä viestintää ja vuorovaikutusta voitaisiin parantaa? Eläinten kieleen liittyvää tutkimusta pääsee näkemään ja kokemaan ensimmäistä kertaa järjestettävällä Lasten tiedeviikolla Elonkierrossa. Koiran omistajat tietävät, että kun osoitat sormella ruokakulhoa, niin koira kääntää katseensa kohti kuppia. Muillakin eläimillä on samanlaisia kykyjä. Kyse on tietenkin ihmisen ja eläimen välisestä viestinnästä, vaikka eläin ei käytäkään samaa puhekieltä ihmisen kanssa. Turun yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tohtorikoulutettava Océane Liehrmann tietää, että omistajan ja eläimen välinen yhteistyö vaikuttaa paljon siihen, miten esimerkiksi tuotantoeläin viestii hyvinvoinnistaan ja miten omistaja osaa eläimen viestejä tulkita. Elonkierrossa järjestettävällä Lasten tiedeviikolla hän kokeilee ensimmäistä kertaa, miten ponit, vuohet ja lampaat reagoivat hänen aiemmin norsujen ja hevosten kanssa käyttämiinsä viestinnällisiin tutkimusharjoitteisiin. –  Esittelemme lapsille sitä, miten eläimen persoonallisuutta voidaan tutkia. Samalla kerromme, miten eläimen omistajan välinen vuorovaikutus toimii ja miten sen parantaminen edistää kotieläintuotannon tehokkuutta ja turvallisuutta, Océane Liehrmann ja tutkimuksessa avustava maisteriopiskelija Veera Riihonen kertovat. Eläinten persoonallisuustutkijat ovat paikalla keskiviikkona 8. syyskuuta, muina päivinä paikalla on muita kiinnostavia tutkijoita. Aamiaisen matkassa ympäri maailman Mitä söit tänään aamiaiseksi? Yksinkertainen kysymys johdattaa monen tuhannen kilometrin mittaiselle matkalle eri maanosien kautta lähikauppaan ja oman kodin ruokapöytään. Ruoan tuottajien tarinoiden ja aamiaisen alkuperän lisäksi puhutaan pakkauksesta, jossa ruoka kulkee sen valmistajalta kauppaan ja kaupasta aamupalapöytään. Entä mitäpä luulet, kumpi vaikuttaa enemmän ympäristöön, roskikseen heitetty viimeinen, kuivunut leipäpala vaiko muovinen leipäpussi? Aamiaisrastilla näitä aiheita pohditaan joka päivä hiukan eri näkökulmasta. Ensimmäinen Lasten tiedeviikko Elonkierrossa Jokioisten Elonkierrossa 8.–11.9.2021 ensimmäistä kertaa järjestettävä Lasten tiedeviikko tarjoilee tuoretta tietoa ruoantuotannosta, maataloudesta sekä ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta käsin kosketeltavassa ja elämyksellisessä muodossa. Luvassa on sekä ohjattua toimintaa että omatoimisia tehtävärasteja pääosin alakoululaisille sekä eskareille. Elonkierron polun varrelta löytyy alkuperäisrotuisia kanoja, nautoja, lampaita ja vuohia sekä poneja, possuja ja hevosia. Pysyvä näyttely kasvien esittelyruutuineen on myös tutustuttavissa. Puuhaa kaipaava suuntaa hamppulabyrinttiin tai keppareiden maastoesteradalle, sillä myös vapaalle leikille ja riehumiselle on tilaa! Ohjelma Ohjatut rastit ovat avoinna pääsääntöisesti ke-pe klo 9-16 (poikkeukset ilmoitettu erikseen): Vesieläimet ja simpukat (joka päivä klo 9-13.30) / Forssan Luontomuseo. Loimijoessa elää monenlaisia vesieliöitä ja simpukoita. Tule katsomaan vesikiikareilla veden alle! Pölyttäjien paratiisi / Pirjo Mutkala, HAMK. Mistä pölytyksessä on kyse? Mihin pölyttäjähyönteisiä tarvitaan? Pölyttäjillä on viime vuosina ollut tukalaa, mutta niitä voidaan auttaa. Elonkierron pölyttäjätilannetta on seurattu tänä kesänä viikoittain, ja puiston monimuotoinen luontoympäristö näyttää olevan varsinainen pölyttäjien paratiisi. Mutta osaatko sinä erottaa kimalaisen, mehiläisen ja ampiaisen toisistaan? Aamiaisen alkuperä / Susanna Rokka & Titta Tapiola, Luke. Mitä söit tänään aamiaiseksi? Yksinkertainen kysymys johdattaa monen tuhannen kilometrin mittaiselle matkalle eri maanosien kautta lähikauppaan ja oman kodin ruokapöytään. Aamiaisen alkuperää pohditaan Lasten tiedeviikon toimintarastilla viiden tutun aamupalatuotteen kautta. Osa tuotteista tulee läheltä: Jokioisilta, Forssasta, Riihimäeltä, Eurasta, Karviasta. Osa sen sijaan on kotoisin Etelä-Amerikasta tai Afrikasta. Aamiaisen alkuperän lisäksi puhutaan pakkauksesta, jossa ruoka kulkee sen valmistajalta kauppaan ja kaupasta aamupalapöytään. Mitäpä luulet, kumpi vaikuttaa enemmän ympäristöön, roskikseen heitetty viimeinen, kuivunut leipäpala vaiko muovinen leipäpussi? Aamiaista pohditaan tiedeviikolla joka päivä hiukan eri näkökulmasta. Juuresten maistelua / Elonkierto, Forssan ammatti-instituutti. Viisi kourallista kuutta eri väriä kasviksia. Niin paljon pitäisi syödä kasviksia päivässä! Mitta soveltuu kätevästi kaikenkokoisille syöjille. Mutta mistä ihmeestä niin paljon värejä löytyy? Elonkierron kasvimaalle on tänä vuonna valittu Suomessa menestyviä kasveja ja höystetty joillakin erikoisuuksilla. Kasvit on valittu siten, että satoa voi korjata koko kasvukauden ajan: ensimmäisenä syötäviksi valmistuvat retiisit, ja viimeiseksi esimerkiksi ruusukaalit, joita voi korjata vielä marraskuussa. Toisaalta Suomen oloissa helposti ja kestävästi varastoitavia kasveja ovat juurekset, ja niissä vasta värejä löytyy! Ravitsemuksen kannalta on valittu ravitsemuksen kannalta monipuolinen vihanneslajisto. Yritäpä arvata, mitä kasviksia tähän kotiin vietävään maistelupussiin on pakattu! Viljalajien tunnistus / Elonkierto; Boreal Kasvinjalostus; Elina Kiviharju, Luke. Mitä eroa on ohralla, vehnällä, rukiilla ja kauralla? Erotatko ne toisistaan, tai tiedätkö, mitä ruokia niistä voi tehdä? Samalla voit tutkia viljan tähkiä suurennuslasilla. Jos olo tuntuu kiireiseltä ja stressaantuneelta, tule kokeilemaan vehnänjyväterapiaa ja härkäpapuhypistelyä. Aurinko ja vesi elämän lähteenä / Lounais-Hämeen Uranus. Ilman aurinkoa ja vettä ei olisi ruokaa, eläimiä, eikä ihmisiäkään. Mitä kaikkea aurinko ja vesi meille tarkoittavat? Entä onkohan muualla maailmankaikkeudessa ruokaa, eläimiä tai edes vettä? Eläinten kieltä ja arkipäivän puuhia / Outi Vesakoski, Turun yliopisto; Marketta Rinne & Anja Yli-Viikari, Luke. Eläimet eivät ihmisten tapaan ilmaise ajatuksiaan puhumalla, mutta ne pystyvät silti tehokkaasti viestimään sekä keskenään että ihmiselle. Kehonkielessä on monia yhtäläisyyksiä ihmisten ja eläinten välillä, mutta on myös eroja. Eläinten kehonkieltä opetellaan tiedepäivillä käytännössä harjoitellen. Hyönteiset ruokana eläimille tai ihmisille (vain ke 8.9. klo 9-16) / Pertti Marnila, Luke. Eläinten persoonallisuutta tutkimassa (vain ke 8.9. klo 9-16) / Océane Liehrmann, Turun yliopisto. Eläimet osaavat yllättäviä asioita – Océane Liehrmann tekee eläinten persoonallisuustutkimusta ja soveltaa sen metodeja Elonkierron poneihin, vuohiin ja lampaisiin. Tutkimuksen tavoitteena on löytää uutta tietoa siitä, miten voidaan parantaa eläimen ja ihmisen vuorovaikutusta ja sitä kautta edistää kotieläintuotannon tehokkuutta ja turvallisuutta. Kakassa kuhisee (vain ke 8.9. klo 9-16) / Jennifer Crawley, Turun yliopisto. Turun yliopiston norsututkijat esittelevät kaikkea loisiin ja kakkaan liittyvää! He näyttävät kuvia eläinten suurimmista ja kauhistuttavimmista loisista, ja osoittavat, kuinka voi löytää matoja lampaiden ja vuohien kakasta mikroskoopin alla käyttämällä vain suolaa ja vettä. Kasvi vs. ötökkä (to-pe 9.-10.9. klo 9-16) / Anne Muola, Turun yliopisto. Monet ötökät eli hyönteiset tykkäävät syödä kasveja, mutta tykkäävätköhän kasvit syödyksi tulemisesta? Mitä seurauksia syödyksi tulemisesta on kasveille? Jos ötökkä uhkaa, soittaako kasvi hätänumeroon vai meneekö se piiloon? Ehei, kasvilla on ihan omat keinot puolustautua kasvinsyöjiä vastaan. Lisäksi tarjolla on omatoimirasteja, jotka ovat avoinna keskiviikosta lauantaihin klo 6-23 Viljelykasvien villit sukulaiset -näyttely: Elonkierrossa on nähtävänä näyttely, jossa kerrotaan viljelykasvien luonnonvaraisista sukulaislajeista (CWR, crop wild relatives). Ne ovat ravinto- ja rehukasveille läheistä sukua olevia luonnonvaraisia kasvilajeja. Niiden tärkeitä ominaisuuksia voidaan tarvita tulevaisuudessa, kun halutaan parantaa viljelykasvilajikkeiden kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja uusiin käyttötarpeisiin. Myös näitä villejä lajeja täytyy suojella. Näyttely on tehty Pohjoismaisessa yhteistyössä ja siinä kerrotaan villeistä sukulaislajeista sekä niiden tärkeydestä, käyttötavoista ja suojelusta. Kummat, kiehtovat lierot: Mitä lierot puuhaavat kaiket päivät maan alla? Onko niillä kovakin kiire? Tällä rastilla voit tutustua lieroihin omin käsin, mutta älä satuta niitä! Maanalaiset, salaiset juuret: Maaperä kuhisee elämää, vaikka emme sitä näe. Itse asiassa maan alla on käynnissä kova kisa: kasvien juuret Lue lisää

  • Viljelykasvien villit sukulaiset ovat ruokaturvan selkänoja

    Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaislajit ovat ravinto- ja rehukasveille läheistä sukua olevia luonnonvaraisia kasvilajeja. Niistä voi olla apua muutokseen sopeutumisessa – ja toisaalta niitä pitää suojella aktiivisesti. Niittykukkia siellä, heinää täällä, apilaa tuolla…mutta hetkinen, eiväthän nuo kaikki heinät ja apilat näytäkään samalta! Ja mitä kummaa, Elonkierron kasvimaalla kasvaa ainakin kuutta eri kaalia! Elonkierrossa on helppoa huomata, miten laaja etenkin nurmikasvien ja apiloiden lajikirjo on. Harvoin tulee kuitenkaan ajateltua, mihin tuota monimuotoisuutta oikeastaan tarvitaan. Emmekö pärjäisi vain muutamalla viljalajikkeella, parilla heinäkasvilla ja yhdellä keräkaalilla? Tällaisia saattaa pohtia Elonkierron satunnainen kävijä. – Eri kasvilajeja ja niiden eri lajikkeita tarvitaan, jotta kasveista saataisiin satoa eri puolilla Suomea. Ne ovat siis sopeutuneet kasvamaan erilaisissa olosuhteissa, ja niitä on myös jalostettu erilaisiin käyttötarpeisiin, kertoo Kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaattori, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Elina Kiviharju. No entä sitten luonnossa villinä kasvavat heinät, tai suorastaan rikkaruohot, mihin niitä tarvitaan? – Nehän ovat oman alansa mestareita, koska niiden täytyy selvitä kuivuudesta, tulvista ja tuholaisista ilman ihmisen apua! Ilmastonmuutoksen edetessä ja maatalouden toimintaympäristön muuttuessa näistä villeistä sukulaisista voi hyvinkin löytyä ominaisuuksia, joiden avulla parannetaan viljelykasvien kykyä sopeutua muuttuviin oloihin. Ne siis varmistavat ruokaturvaa, Elina Kiviharju toteaa. Arvokas sopeutumiskyky kasvin geeneissä Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaislajit (CWR, englanniksi crop wild relatives) ovat viljelyyn jalostetuille kasveille läheistä sukua olevia luonnonvaraisia kasvilajeja. Esimerkiksi meillä Pohjolassa heinien ja apiloiden monimuotoisuus on runsasta, ja luonnossamme kasvaa niin vihannesten kuin hedelmä- ja marjakasvien sukulaislajeja. Äärevät sääilmiöt koettelevat viljelyyn jalostettujen kasvilajien ja -lajikkeiden lisäksi myös luonnonvaraisia lajeja. Lisäksi niitä uhkaa sopivien elinympäristöjen väheneminen. Siksi tätä arvokasta villiä geenivarantoa pitää suojella joko kasveina luonnossa tai siemeninä geenipankissa. Pohjoismaisen geenivarakeskuksen NordGenin vetämässä hankkeessa on nyt tuotettu siirrettävä näyttely, jossa kerrotaan CWR-lajien tärkeydestä, käyttötavoista ja suojelusta. Näyttely kiertää tänä kesänä viidellä kielellä kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa näyttely oli alkukesän esillä Helsingin Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa, josta se tuli loppukesäksi Elonkiertoon. – Elonkierto tarjoaa erinomaisen kohteen näyttelylle, koska siellä luonnonvaraisten CWR-lajien merkitys ja arvo on helppo kytkeä kasvinviljelyyn.  Elonkierrossa kävijä saa ymmärrystä maataloudelle tärkeistä viljelykasveista ja niiden käytöstä. Viljelykasvilajien lisäksi Elonkierron alueella on nähtävänä monia CWR-lajeja, Elina Kiviharju vinkkaa. Ensi vuonna näyttely on esillä Oulun Kasvitieteellisessä puutarhassa ja Maarianhaminassa Ahvenanmaalla. Lisätietoja: Elina Kiviharju, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi CWR-lajien suojelusta kertova esite: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/01/viljelykasvien-luonnonvaraiset-sukulaislajit-CWR-esite.pdf NordGenin CWR-sivusto: https://www.nordgen.org/en/projekts/crop-wild-relatives/ Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman sivusto: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/geenivarat/kasvigeenivarat/  

  • Elonkorjuutorilta herkkuja ja hankintoja syksyyn

    Elonkierron Elonkorjuutori tulee taas 11.9. klo 12-17. Tervetuloa tekemään hankintoja paikallisilta ruoantuottajilta ja käsityöläisiltä sekä aistimaan syksyn tunnelmaa Elonkiertoon! Elonkierron kesäkauden päätöstapahtumassa mukavan toritunnelman lisäksi mm.: Lasten tiedeviikon omatoimirastit ja osa ohjatuista rasteista avoinna Kesäpäivä Elonkierrossa -valokuvakisan voittajien palkitseminen Tietoiskut Elonkierron kuulumisista klo 12.30 ja 14.30 Kahvila Talutusratsastusta Traktoriajelua Kepparirata – ota oma keppari mukaan tai lainaa Tammelan 4H:n kojusta! Olkipomppis Hamppulabyrintti Elonkorjuutori on osa Lähiruokapäivää, jota vietetään 11.9. sadoissa maatila- ja maaseutukohteissa ympäri maan. Pysäköinnin ohjaus parkkipaikoilla, Ojaistentie 44, sekä Makasiinin vieressä. Tilaisuus on ulkona sijaitseva toritapahtuma. Noudatamme THL:n ja paikallisten viranomaisten Covid19-turvallisuussuosituksia. Puiston väljyydessä pystymme pitämään hyvät turvavälit. Tarjolla on myös käsienpesumahdollisuus sekä käsihuuhdetta.

  • SIIRRETTY: Jesy kävelyttää koiria ja ihmisiä Elonkierrossa 1.9.

    HUOM! Koirakävely SIIRRETTY huonon sään vuoksi viikolla eteenpäin! Tuo itsesi ja koirasi Jokioisten Eläinsuojeluyhdistyksen, Elonkierron ja Lemmikkitarvikeliike DogFeelGoodin yhteiselle koiralenkille keskiviikkona 1.9.2021 (alun perin suunniteltu 25.8. peruttu sääolojen vuoksi)! Noin tunnin mittaiselle lenkille lähdetään Makasiinilta klo 18. Lenkin aikana Elonkierron Ystävien edustaja esittelee puistoa. DogFeelGood tarjoaa jokaiselle osallistuvalle koiralle hampaita hoitavan puruluun ja Jesy tarjoaa lenkkeilijöille mehua. Lenkkeilemällä on lisäksi mahdollista tehdä hyvää: DogFeelGood lahjoittaa jokaista kävelijää kohti laatikollisen Monsterkissanhiekkaa löytöeläinkoti Käpälämäkeen! Tervetuloa lenkkeilemään Elonkiertoon!

Seuraa Elonkierron kanojen seikkailuja!

Elonkierron tämän kesäiset maatiaiskanat kuoriutuivat hautomakoneesta huhtikuun alussa. Kanalauma on kesyyntynyt sylikelpoiseksi ja opetteli moitteetta tottelemaan paimenkoira Peniä.

Seuraa maatiaiskanojen elämää eläinblogissamme!

Elonkierron Ystävät ry

Yhdistys hakee Elonkierron ympärille laajaa toimijajoukkoa, uudenlaisia kehittämisen tapoja ja jaettua vastuuta. Tavoitteenamme on luoda pysyvyyttä ja jatkuvuutta Elonkierron toimintaan ja kerätä yhteen toimijoita, joiden avulla toimintaa pidetään yllä.

Lue lisääLiity jäseneksi
Elonkierron Ystävät ry

Elonkierto maistuu kesältä

 

Eläimet saapuvat Elonkiertoon heti kesäkuun alusta alkaen!

Lue lisääElonkierron eläimet